4.3.2004 klo 17-21
OFS toi jälleen uuden radan frisbeekansan ihmeteltäväksi, kun Oulun
innokkaimmat golfaajat kokoontuivat Kuivasjärven koulun ympäristöön maaliskuun
alun torstai-iltana. Koulun henkilökuntaan kuuluva edistyksellinen ihminen on
järjestänyt Antin avulla koulun ympäristöön kolme koria. Niiden lisäksi
paikalle roudattiin kaksi Chingiä. Näin ollen 12-väyläisen radan suunnittelu ei
ollut vaikeaa.
Pelimuoto
Juho puttaa.
Ensimmäinen kierros pelattiin kokonaisuudessaan, eli 12-väyläisenä. Toisella
kierroksella tyydyttiin pimeyden takia viiteen väylään (1, 4, 5, 7 ja 9).
Tulokset
1. 2. Tulos
1. Antti Luuri 31 15 46
2. Juho Parviainen 36 11 47
3. Jari Niskanen 36 12 48
4. Mikko Juusola 36 13 49
5. Toni Lehtimäki 37 13 50
6. Erno Väyrynen 40 12 52
7. Riku Kaajakari 40 14 54
7. Jarno Väyrynen 40 14 54
7. Tero Siironen 39 15 54
10. Ilkka Kivelä DNF
Kisatapahtumat
Antti kävi herättämässä Juhon talviunestaan, johon kuuluu herkeämätöntä
treenausta, matkustamista ja koulunkäyntiä. Hyvinhän tuo Juhon peli näytti
kulkevan tauosta huolimatta. Antti oli kuitenkin ykkönen valovoimaisen
avauskierroksen ansiosta, eikä edes Antin taiteilijaluonteelle tyypillinen
toisen kierroksen romahdus estänyt voittoa. Juho oli toinen ja Jari kolmas.
Myös muilla saattoi olla hauskaa.
Alueen esittely
Koulun ympäristö tarjoaa oivat puitteet frisbeeurheilulle.
Kesällä urheilukenttä tarjoaa mahdollisuudet kaikenlaiseen harjoitteluun.
Harjoittelualustaksi voi valita mieltymyksiensä mukaan joko nurmen, hiekan,
asvaltin tai jään. Muun muassa pituusheitossa, koppauksissa, ja kisoihin
ilmoittautumisessa tarvittavaa räjähtävää nopeutta pääsee harjoittelemaan sadan
metrin tartan-päällysteisellä suoralla. Leikkikentän laitteissa voidaan
simuloida vaikeita tilanteita, joihin kisoissa poikkeuksetta joudutaan huonon
heiton seurauksena. Kiipeilyverkosta heittäminen vastaa yllättävän tarkasti
pensaasta heittämistä kisaolosuhteissa. Liukumäessä vatsalihaksia tehtäessä
heittolajeissa ja rannalla tärkeä keskivartalo saa lisää heittokapasiteettia.
Tartan-suoran yhteydessä voi harjoitella turvallisesti draiveja kokeneiden
heittäjien avustuksella. Aloittelijoiden lyhyet hyzerit saadaan nopeasti
korjattua jopa 150 metrin siivuiksi. Kun draivit alkavat sujua, onnistuneen
heiton jälkeen päästään suoraan puttausalueelle treenaamaan frisbeegolfin
tärkeintä osa-aluetta. Huomaa OFS:n juniorityön ideologia: kaikki harjoittelu
tähtää avausheiton heittämiseen korin juurelle. Lähestymisiä ei siis tarvita.
Puttausaluetta sivuavan iloisesti solisevan puron takana on Oulun läänin
korkein kohta. Viiden metrin korkeudessa pilviä halkova, paikallisten
asukkaiden Multamäeksi nimeämä kukkula, tarjoaa mahdollisuuden
korkeuseroheittoihin. Jo pikkujunnu oppii, ettei alamäkeen tarvitse heittää
kovaa, ja vastaavasti ylämäkeen heitettäessä on syytä pidentää vetoliikettä.
(Ks. Antin tekniikkanurkka)
Ratakartta (älä anna suunnitteluvaiheen kulkureittipiirrosten hämätä)
Kartassa näkyvät symbolit "S" ja "C" ovat koreja. Ässät ovat kiinteitä metallikoreja, ja C:t Chingejä.
Rataesittely
1. "Back to school"
Väylän tii on 2,5 metrin korkeudella olevan ylävartalon treenaukseen
tarkoitetun kiipeilypuomin takana. Väylän pituus on noin 40 metriä, ja ennen
koria on selvittävä kiikuista ja monista muista leikkikentän laitteista. Kori
sijaitsee koripallokorista viisi metriä vasemmalle.
2. "Nils Holgersson"
Tiiltä avautuu kansallispuupainotteinen näkymä. 120 metriä rauduskoivujen
reunustamaa väylää tarjoaa tarkalle ja kovakätiselle pelurille mahdollisuuden
jättää kanssapelaajat tomuun yskimään. Ennen kuin väylästä pääsee eroon, joutuu
vielä tähtäämään korin edessä olevaan aukkoon koivumuurissa. Pro-pelillä voi
saada kolmosen, mutta varaudu pahempaan.
3. "Hiihtohissi"
Tämä väylä vihkittiin käyttöön kolmella tiheään metsään suuntautuneella
heitolla. Seitsemän metriä leveä ja 60 pitkä koivukuja ylämäkeen selvittää
pelaajan todelliset taidot. Ainahan voi heittää upsin, mutta suurella
todennäköisyydellä pääsee jatkamaan korin vieressä olevan rotkon pohjalta.
4. "Putti"
Suomen lyhin väylä houkuttelee kokeilemaan muka-holaria. Mutta mikäli heität
liian kovaa ja ohi, putterisi lentää rotkon pohjalle. Varma muka-holari voi
muuttua kolmoseksi, ja suru tulee puseroon. Seitsemän metriä.
5. "Yhä ylös yrittää"
Viitosen kauneus salpaa hengityksen, joten avausheitossa mitataan heittokyky
hapettomissa fiiliksissä. Kovimmat pituusheittäjät saavat heitettyä
pelivälineen tässä tilassa korin juurelle neljäänkymppiin.
6. "Mahalasku"
Usean metrin korkeuserolla varustettu loiva hyzer-väylä. Korkeusero hämää
suurimman osan pelaajista, ja heitot päätyvät koivikkoon vasemmalle. Mikäli
heittää liian kovaa, heitto päätyy koivikkoon oikealle. Mikäli heittää liian
hiljaisen, heitto päätyy koivikkoon. Kolme on hyvä tulos tässä. Talvella
lähestymisheittopaikalle voi laskea mahallaan mäkeä alas.
7. "Ota (kakkonen) tai jätä"
Koivumuuri pistää pelaajan miettimään: "Heittäisinkö annukan, upsin, vai
pommihyserin?" Harva saa kakkosen 30 metrin pituudesta huolimatta.
8. "Ovela kuin vanha kettu"
Ylämäkeen on vaikea heittää tarpeeksi lujaa. Pituutta 70 metriä.
9. "Koivumagneetti"
Jos osaa suoran draivin tai hyzerin, voi saada kakkosen tältä väylältä.
Pituutta on noin satku, ja väylän puolessavälissä huojuvat koivut blokkaavat
säälittävimmät avausheitot.
10. "George Foreman"
150-metrinen oikealle kääntyvä dog leg. Radan ainoa mandatory velvoittaa
kiertämään koivurivin vasemmalta. Väylä pakottaa hyväksymään sen, ettei aina
kannata yrittää draivata korin juurelle. Pitkä fore ois hyvä jos osais, sanoi
oikeakätinen.
11. "Dangerous curves"
20 metriä leveä vasemmalle kaartuva koivukuja aiheuttaa kuumotusta
kokeneenkin otsalla. Juuri oikealla voimalla ja kulmalla heitetty hyzer on se
juttu. Pituus on suunnilleen 80 metriä.
12. "Grand canyon"
Nimitys tunnetaan lähinnä Arizonan-pikkuserkustaan, joka antaa osviittaa
tälle väylälle. Kalliojyrkänteitten välissä heitettäessä kiekkojen kestävyys
joutuu vääjäämättä koetukselle. Kädestä väärään aikaan karkaava kiekko
murskaantuu auttamatta teräviin kiviin osuessaan. Todellisuudessa väylä on ojan
pohjalla kulkeva 60-metrinen koivujen reunustama kuja.
Huom. Ennen kuin pakkaat bägisi ja lähdet Kuivasjärvelle pelaamaan juuri
esiteltyä rataa, muista ottaa mukaan pari irtokoria autotallistasi.
kirjoittaja: Erno Väyrynen
|