Oulun Frisbeeseura ry

8May/170

Toppilassa ratatalkoot torstaina 11.5. klo 17.00 alkaen

Pidämme torstaina talkoot Toppilassa ja muutamme radan viimeinenkin uuteen väliaikaiseen kesämuotoonsa. Aloitamme talkoot kokoontumalla klo 17.00 radan opastetaulun välittömässä läheisyydessä. Ensisijaisena tehtävänä on viimeistellä uudet heittopaikat ja siirtää korit oikeille paikoilleen. Lisäksi ohjelmassa on mm. opasteiden siirtoa ja ob-kepitystä.

Kaikki lapion varteen kykenevät ovat tervetulleita mukaan. Välineitä on tarjolla jonkin verran, mutta omien pistolapioiden ja/tai rautakankien mukaan ottaminen on suotavaa, mikäli sellaisia sattuu omistamaan.

Rata on poissa käytöstä talkoiden ajan, arviolta noin 2-3 tuntia. Tiedotamme heti kun rata on valmis pelattavaksi.

Kenties yksi viimeisistä kuvista tästä korista.

Klassisesta rantakympistä tulee väliaikaisesti #12.

Terveisin,

Toni Kariniemi, pj
Oulun frisbeeseura ry

5May/170

Pro Tour 2017 käynnistyy Jyväskylässä

Powergrip Pro Tour käynnistyy huomenna 6.5. Jyväskylän tuoreelta Keljonkankaan radalta.

Tourin ensimmäiseen osakilpailuun osallistuu 9 ofsilaista pelaajaa: Jenni Eskelinen FPO, Arttu Engström MPO, Lasse Keränen MPO, Teppo Nieppola MPO, Jouni Huhtamäki MPM, Mikko Kanninen MPM, Jori Löytynoja MPM, Ilpo Tolonen MPM sekä Jari Niskanen MPG.

Koska rata on tuore ja monelle varmasti vielä tuntematon, pyysimme muutamalta pelaajalta vähän kommentteja näin treenipäivän jälkeen.

Pro Tour kisaillaan Keljonkankaan uudella radalla, jossa par on hyvä tulos.

Pro Tour kisaillaan Keljonkankaan uudella radalla, jossa par on hyvä tulos.

Ensitunnelmat olivat melko sekalaiset. Jori Löytynoja luonnehti rataa mielenkiintoiseksi. Teppo Nieppola sen sijaan ihmetteli, mikä "juttu tää on ettei tartte pipoa ku heittää kiekkoo?". Jouni Huhtamäki taas piti layoutia melko hankalana ja arveli, että par tulee olemaan kova tulos. Jori komppasi tätä ja totesi, että muutama väylä vaatii malttia ottaa par, joka on hyvä tulos.

Treenikierroksella tuuli oli oikukas, toivottavasti tuuli joko tyyntyy tai päättää suuntansa ja voimakkuutensa huomista ajatellen.

Arttu Engström oli kohtalaisen tyytyväinen treenikierrokseensa, johon sisältyi "yksi puttirallitupla ja muutama huono heitto - muuten aika jiirissä". Aren tulos +4. Lasse Keräsellä meni treenit vähän paremmin, +1 yhdellä tuplalla ja yhdellä triplalla höystettynä parilla bogilla. Pirkkomahdollisuuksia siis on! Mutta niitä pareja, niitä pitää ilmeisesti malttaa ottaa.

Eipä päässyt ofsilaiset lumesta eroon edes Keski-Suomessa. Onneksi tätä valkoista turhaketta on ainoastaan siirtymillä...

Eipä päässyt ofsilaiset lumesta eroon edes Keski-Suomessa. Onneksi tätä valkoista turhaketta on ainoastaan siirtymillä...

Kysyimme, muistuttaako rata mitään oululaista rataa. No, ei oikeastaan. Lasse arveli, että Kiiminki tulee lähimmäksi. Tällainen väylä sieltä löytyy, jota Lasse luonnehti Virpiniemin 5. väyläksi, mutta mandollahyöstettynä ja 20 metriä pidempänä. Are taas totesi, että tämä tulee olemaan väylä, jossa hän huijaa... Treeneissä meni nimittäin kaikki 5 upsia 10 m ringin sisälle.

Ei ollut Are ainoa, joka huijasi Keljonkankaan 6. väylälle. Kuvassa Jouni mallailee upsiaan.

Ei ollut Are ainoa, joka huijasi Keljonkankaan 6. väylälle. Kuvassa Jouni mallailee upsiaan.

Jennillä treenikierros ei sujunut kuten Strömsössä, mutta ei se mitään. Kisatuloshan se vasta ratkaisee!

Kisat alkavat siis huomenna lauantaina, ja tuloksia voi seurata Kisakoneesta. Lauantaina pelataan kaksi kierrosta kahdessa lohkossa ja sunnuntaina pelataan finaalikierros ns. golflähdöillä.

Tsemppiä kaikille kisaan!

Are, Jari, Jenni ja Lasse iloisina treenikierroksella.

Are, Jari, Jenni ja Lasse iloisina treenikierroksella.

4May/170

Toppilan väliaikaisesta radasta

Päivitystä Toppilan ratatilanteeseen.

Kesärata laitetaan pystyyn heti kun korit jalkoineen pystytään siirtämään. Talkoot pidetään näillä näkymin ensi viikolla. Tiedotamme niistä heti kun ajankohta varmistuu.

Tulevat uudet ja muutetut väylät ovat aiheuttaneet paljon keskustelua, joten seuraavaksi hieman selvennystä muutamaan asiaan.

  • Kyseessä on Ranta-Toppilan läjityksistä johtuva väliaikainen layout, joka on käytössä kesän 2017 ja mahdollisesti ainakin osittain kesän 2018.
  • Kun läjityksen alle jääneen alueen kohtalo selviää, niin päästään toivon mukaan suunnittelemaan tulevaa kiinteää layoutia.
  • Tulevan layoutin osalta toiveissa on, että kaupunki tilaa suunnittelutyön sitä työkseen tekevältä taholta, joka esittelee ehdotuksen, jota seurat voivat vielä tarkastella ennen lopullista toteuttamista.
  • Kaupungilla on viimeinen sana siitä mitä muutoksia radalle saadaan tehdä ja mitä alueita voidaan käyttää (ja millä tavoin).
  • Väliaikaisen suunnitelman tärkein tavoite oli säilyttää Toppilan rata 18 väyläisenä tämän siirtymäajan yli.
  • Ehdotus toimitettiin kaupungille helmikuussa ja kaupunki hyväksyi sen muutamilla muutoksilla palaverissa huhtikuussa.
  • Mahdolliset muutokset täytyy hyväksyttää kaupungilla, joten muutosehdotuksia on tarkasteltu hyvin kriittisesti ja niitä tehdään vain, jos löytyy selkeä turvallisuusriski.

Sitten vielä uusista väylistä.

  • Vanhalla kolmosväylällä ojan ylittävältä sillalta kulkijat muodostivat riskin. Uusi kolmosväylä on EM-kisoista tuttu väylä lyhennettynä. Eli koria tuodaan noin 10 metriä pois tieltä päin ja tiestä tulee ob-aluetta.
  • Nelosväylällä ei ole kunnon näkyvyyttä harjun taakse ja mikäli avaus jää alas ojan tienoille, joutuu toisen heiton heittämään sokkona. Tästä syystä tälle väylälle kaavaillaan vielä muutosta.
  • Mikäli katsotaan, että uudet 3-4 väylät eivät toimi, voidaan tulevaisuudessa palata vanhaan sillä poikkeuksella, että kolmosväylää voidaan joutua lyhentämään.
  • Vanhat 17 ja 18 tulevat uuteen kiertoon väylinä 8 (18) ja 9 (17). Vanhan 18 väylän, eli uuden kasiväylän koria joudutaan siirtämään noin 10 metriä tieltä poispäin. Kaupunki oli saanut tästä paljon palautetta, että katvealue alhaalla on vaarallinen. Saimme kuitenkin neuvoteltua väylälle jatkoa pienellä korin siirrolla.
  • Vanhalle ysiväylälle (uusi 11) tulee mando, jonka tarkoitus on estää niin sanottua oikoreittiä pelaaminen. Se suojaa myös ylös polun viereen tulevaa tiitä ja polulla kulkijoita. Tämän moni on kokenut jollain tapaa vaaralliseksi, mutta mikäli kokee että heitto saattaa päättyä uudelle 15 tiille tai tielle, pitää se spotata ihan samalla tavalla kuin ennenkin. Lisäksi 15 tiillä olevat heittäjät voivat varoittaa polkua pitkin tulevista kulkijoista.
  • Uusi 14 väylä pelataan em-kisatiiltä. Korin takana oleva tie ja takana olevat alueet ovat ob. Tässä heittäjien pitää ottaa huomioon rannassa oleva makkaranpaistopaikka. Heitto sinne voi olla epäonnistuessaan mahdollinen, vaikkakin epätodennäköinen. Pidempää väylää tähän ei saatu tehdä kiinteänä.
  • Uusi 15 väylä pelataan harjulta pienen laakson yli toiselle harjulle.
  • Uusi 16 väylä on lyhyt saariväylä hieman vanhan 12 väylän hengessä.
  • Uusi 17 väylä pelataan metsiköstä ulos vanhan 16 väylän mutkan tienoille.
  • Uusi 18 väylä pelataan suunnilleen em-kisojen 18 väylän korin kohdalle. Tiipaikka on metsän reunassa niin, että näkyvyys on riittävä kaikkiin suuntiin, mutta estää suoran heittämisen oikealle harjun taakse pimentoon. Tässä varmasti sanomattakin selvää, että väistetään tiellä kulkijoita.

Omalta osalta pahoittelen niukkaa tiedottamista, mikä menee täysin omaan piikkiini. Toivon kuitenkin käyttäjiltä hieman malttia ja ymmärrystä. Yritetään pärjätä tämä siirtymäaika näillä väylillä turvallisesti ja muut puiston käyttäjät huomioon ottaen. Tehdään muutoksia, jos turvallisuus sitä vaatii ja kaupunki hyväksyy ne. Toimitaan esimerkillisesti ja näytetään kaupungille, että frisbeegolfarit kuuluvat Meri-Toppilaan.

Terveisin,

Toni Kariniemi, pj
Oulun frisbeeseura ry

Alustava karttaluonnos, jonka pohjalta keskustelut kaupungin kanssa käytiin.

Alustava karttaluonnos, jonka pohjalta keskustelut kaupungin kanssa käytiin.

23Apr/170

Hiirosen ja Toppilan radat

Kesä lähestyy, mutta frisbeegolfarin näkökulmasta valitettavan hitaasti. Tehdään sen tuloa odotellessa pieni katsaus ratojen tämän hetkiseen tilanteeseen.

Hiirosessa pelataan toistaiseksi voimassa olevaa talvilayoutia. Kunhan säät sallivat, otetaan käyttöön aiemmilta vuosilta tuttu kesäleiska. Pienet muutokset ovat mahdollisia. Metsäväylien kosteustilannetta seurataan ja kartoitetaan toimenpiteitä alueen kuivumisen nopeuttamiseksi. Kaupungin kanssa kartoitetaan myös mahdollisuutta ottaa käyttöön uusia alueita lähiympäristöstä, mutta on epätodennäköistä, että pääsemme niihin käsiksi vielä tulevana kesänä.

Toppilassa pelataan myöskin talvirataa, kunnes lumet ja maa sulavat sen verran, että pystymme ottamaan kesäradan käyttöön. Osa radasta on Ranta-Toppilan rakentamisesta johtuvan läjityksen myötä pois käytöstä, jonka takia tulevana kesänä pelataan normaalista poikkeavaa väliaikaista kesälayoutia. Säistä riippuvaisena emme pysty määrittelemään tarkempaa aikataulua, mutta muutoksista tiedotetaan heti OFS:n verkkosivuilla ja Facebookissa Oulun frisbeekanavalla. Mikäli haluat tarttua lapion varteen ja sinulla on mahdollisuus talkoilla arki-iltaisin, voit ottaa yhteyttä talkoita koordinoivaan Ilpo Toloseen.

Me teimme sen!

Talkoomuistoja takavuosilta

Omasta puolestani toivon harrastajilta malttia. Kelit ovat haastavat ja kaikkien ajatukset siintävät jo kesäradoilla. Niihin siirrytään kyllä heti kun on mahdollista, mutta siihen asti on pärjättävä nykyisillä talviradoilla. Tiedotamme aktiivisesti ratojen tilanteesta tulevina viikkoina.

 

Terveisin,

Toni Kariniemi, pj

Oulun frisbeeseura ry

5Apr/17Pois

Kutsu kevätkokoukseen

KOKOUSKUTSU

OULUN FRISBEESEURAN

SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN KEVÄTKOKOUKSEEN

Aika: torstai 20. huhtikuuta 2017 klo 18.00

Paikka: Pohjois-Pohjanmaan liikunnan kokoustila, Sammonkatu 6

ESITYSLISTA

1 § Kokouksen avaaminen

2 § Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta sekä kahden pöytäkirjan tarkastajan valinta, jotka tarvittaessa toimivat myös ääntenlaskijoina

3 § Läsnäolevien äänioikeutettujen jäsenten toteaminen

4 § Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

5 § Vuoden 2016 toimintakertomuksen esittäminen

6 § Vuoden 2016 tilinpäätöksen esittäminen ja toiminnantarkastajan lausunto

7 § Vuoden 2016 tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle

8 § Muut esille tulevat asiat

9 § Kokouksen päättäminen

4Apr/170

Henrik Koskela Team ASL Prodigyyn

henrik-koskela-asl-teamOulun frisbeeseuran Henrik Koskela on valittu mukaan Prodigyn viittomakieliseen tiimiin, joka kantaa nimeä Team ASL Prodigy. ASL on muuten lyhenne amerikkalaiselle viittomakielelle (American Sign Language).

Kyselin hieman Henkalta, miltä tiimipaikka tuntuu ja miten se tuli.

Onnittelut tiimipaikasta, Henrik!

- Kiitos. Vähän jännittää, saa nähdä, miten tämä sujuu. Englanninkielen taitoni on aika huono, joten vähän oli aluksi ongelmia sopimuksen kanssa. Onneksi siskoni osaa englantia, ja hän auttoi minua sopimuksen kanssa.

Minä ja monet muut kuulevat emme ehkä ihan ole perillä näistä viittomakielisistä asioista. Wikipedia kertoo näin:

ASL on Yhdysvalloissa, Kanadassa ja joissain osissa Meksikoa eniten käytetty viittomakieli. ASL on puhuttujen kielten englantia vastaava viittomakielten lingua franca. Kansainväliset sormiaakkoset on kehitetty pääosin ASL:n sormiaakkosista.

Suomalaiseen viittomakieleen verrattuna ASL:n sanasto on saanut selvästi enemmän vaikutteita puhutusta kielestä (englannista). Useiden viittomien käsimuoto on sama kuin vastaavan englanninkielisen sanan alkukirjaimen sormiaakkonen.

 

Puuttuva yhteinen kieli ei ole este kommunikaatiolle. EM-kisojen aikana Henkka toimi kisabussin kuskina, ja sai useita uusia ystäviä ja monta nimmaria kiekkoonsa. Tässä ensimmäinen nimmarinkirjoittaja, tanskan KJ Nybo.

Puuttuva yhteinen kieli ei ole este kommunikaatiolle. EM-kisojen aikana Henkka toimi kisabussin kuskina, ja sai useita uusia ystäviä ja monta nimmaria kiekkoonsa. Tässä ensimmäinen nimmarinkirjoittaja KJ Nybo.

Pitääkö Wikipedian tiedot paikkansa?

- Kyllä pitää. Ennen kuin voi oppia ASL:ää täytyy osata englantia, ja minun englanninkielen taitoni on tosiaan heikko. Olen kyllä opiskellut sitä koulussa, ja harmittaa nyt, etten oppinut sitä paremmin.  Yritän nyt frisbeegolfin kautta opiskella englantia, kokoajan opin enemmän ja enemmän. Mutta onhan se hankalaa, jos ei käytä jotain, se unohtuu heti. Minulla on onneksi ystävä, joka puhuu ASL:ää, joten hänen avullaan olen hoitanut näitä asioita.

Miten sait tiimipaikan, haitko sitä itse vai rekrytoitiinko sinut mukaan tiimiin? 

- En hakenu itse, vaan ystävä pyysi minut tiimiin. Tunnen tyypin, joka tiesi että tykkäsin Prodigysta, joten sen takia hän kysyi että kiinnostaako. Minä yllätyin, mutta suostuin ja halusin liittyä.

Todella kiva juttu! Onnittelut vielä kerran ja menestystä tulevalle kisakaudelle!

Kajsa Wickström

26Mar/170

Winter Games 2017 on pelattu

Winter Games on nyt taputeltu, ja on aika siirtää katse kohti kesää. Tänä vuonna Winter Gamesia pelattiin yhteensä kolmella eri radalla (Toppilassa, Pikkaralassa sekä Hietasaaressa), ja kuuteen osakilpailuun osallistui yhteensä 188 pelaajaa.

Ensimmäinen osakilpailu pelattiin Toppilassa kauniissa, mutta kylmässä säässä.

Ensimmäinen osakilpailu pelattiin Toppilassa kauniissa, mutta kylmässä säässä. | Kuva: Kajsa Wickström

Winter Gamesissa Oulun frisbeeseuran pelaajat olivat erittäin menestyksekkäitä, peräti neljässä luokassa kokonaiskisan voittoon ylsi OFS:a ja jokaisessa osakilpailussa podiumilla nähtiin lukuisia ofsilaista pelaajaa.

Challenger-luokan voittajaksi ylsi tasaisen hienosti pelannut Janne Auvinen, selkeällä erolla kahta osakilpailua voittaneeseen Mikko Iisakkaan. Jannen lopputulos 104 ja Mikon 98.  Jannen ja Mikon jälkeen tilanne oli todella tasainen, ja kolmanneksi ylsi Antti Hintikka tuloksella 79 ennen Jani Matinlassia, jonka tulos oli 73.

Masters-luokka oli ofsilaisten tiukkaa kisaa alusta loppuun. Kokonaiskisan voittajaksi selvisi viimeisen osakilpailun voiton napannut Jori Löytynoja. Jorin yhteistulos 127.  Toiseksi sijoittui kisasarjan vahvasti aloittanut Marko Pikkumäki, 118,  ennen Jouni Huhtamäkeä, 93,  ja Mikko "holari" Pullia, 84.

Grandmasters-luokassakin oli tänä vuonna erittäin vahva ofsilaisedustus. Kokonaiskisan vei nimiinsä Jari Niskanen neljällä osakilpailuvoitolla ja tuloksella 142 ennen Riku Kaajakaria, jonka tulos oli 124. Kokonaiskisan kolmanneksi sijoittui itsensä viimeisen osakilpailun podiumille jo ennen kisaa puhunnutta Heikki Riekkiä. Heikki voitti viimeisen osakilpailun, ja hänen tuloksensa kokonaiskisassa oli 103, eli vain pari heittoa paremmin kuin Seppo Hännisellä, joka nappasi kokonaiskisan neljännen sijan tuloksella 101.

Viimeisen osakilpailun voittajat, keskellä tyytyväinen Heikki Riekki. | Kuva: Pasi Laukkanen

Viimeisen osakilpailun voittajat, keskellä tyytyväinen Heikki Riekki. | Kuva: Pasi Laukkanen

Ladies-luokassa pelasi tällä kaudella peräti seitsemän eri naista, tämä lienee jonkinsortin ennätys?! Tähän voisi vielä lisätä sen, että lady Jenni Eskelinen pelasi tänä vuonna pro-luokassa, eli naisia oli yhteensä mukana 8. Ladies-luokan kokonaiskisan voitto meni Kajsa Wickströmille, joka nappasi voiton neljästä osakilpailusta ja sai kokonaispisteet 145. Toiseksi kokonaiskisassa sijoittui Maija-Liisa Parviainen, 119,  ennen Päivi Riekkiä, 107. Naisissa palkittiin tänä vuonna 3 pelaajaa ja muissa luokissa 4 pelaajaa.

Pro-luokka oli kaikista tiukin kisasarja tänä vuonna. Tänä vuonna kokonaiskisan voitti Oulun Bogitikkojen Teemu Holappa tuloksella 104. Teemu vei voiton vain kolmen pisteen erolla Lasse Keräseen, jonka tulos on 112.. Erikoista on, että Lassella oli kaksi osakilpailuvoittoa ja Teemulla vain yksi. Teemu onnistui tällä kertaa voittamaan kokonaiskisan tasaisen varmalla suorittamisella. Pro-luokissa palkinnoille ylsivät myös Mikko Kaikkonen, 90, ja OFS:n nuori lupaus Henri Sirniö, 89.

Tässä vielä luettelo palkinnoille yltäneistä. Ja suotakoon vielä pienimuotoinen hehkutus, 19 palkitusta pelaajasta ainoastaan kolme (Holappa, Kaikkonen ja Hintikka) edustavat jotain muuta seuraa kuin Oulun frisbeeseuraa!

Ladies:
1. Kajsa Wickström
2. Maija-Liisa Parviainen
3. Päivi Riekki

Masters:
1. Jori Löytynoja
2. Marko Pikkumäki
3. Jouni Huhtamäki
4. Mikko Pulli

Grandmasters:
1. Jari Niskanen
2. Riku Kaajakari
3. Heikki Riekki
4. Seppo Hänninen

Pro:
1. Teemu Holappa
2. Lasse Keränen
3. Mikko Kaikkonen
4. Henri Sirniö

Challenger:
1. Janne Auvinen
2. Mikko Iisakka
3. Antti Hintikka
4. Jani Matinlassi

Täydellinen tulosluettelo löytyy täältä.
Winter Gamesissa on hauskaa!

Winter Gamesissa on hauskaa! | Kuva: Kajsa Wickström

13Mar/170

Viikon jäsen – Ilpo Tolonen

1.1

Tämän viikon jäsen on yksi Oulun kovimmista talkoomiehistä frisbeegolfkentillä, Ilpo Tolonen.

Milloin aloitit frisbeegolfin ja miten löysit lajin pariin? Kerro vähän lajihistoriastasi.

Vuosi oli 2006 tai 2007 ollessani työtehtävissä Hiirosen kuntopoluilla, näin ensimmäisen kerran korin ja pelaajia. Kiinnostukseni lajiin heräsi ensimmäisellä vilkaisulla, olenhan pesäpalloperheen lapsi ja heittäminen kiinnostaa.

Soitto kaverille, että tietääkö lajin ja lähetäänkö kokeilemaan? Maikkulan Nesteeltä Millenniumin Omega, Discraftin Elite X Stratus ja Innovan Orc kainalossa Hiirosen radalle. Siitäpä se sitten lähti..

Siinä meni vuosia kavereiden kanssa höntsäkiekkoa nakellessa, aina kun töiltäni pääsin. Lajiopastusta oli vaikea saada, tai en osannut hakea oikeasta paikasta. Se harmittaa vieläkin siinä määrin, että nykyään jään jakamaan neuvoja erittäin helposti vasta-alkajille ja lajiin tutustuville.

Toramo on Ilpolle tuttu rata.

Toramo on Ilpolle tuttu rata.

Kouluttaminen/valmentaminen on tosiaan myös veressäni, joten miksipä en sitä kokeilisi myös frisbeegolfissa. 2016 kouluttauduin frisbeegolfohjaajaksi ja sitä polkua odotankin innolla.

Kesällä 2013 sain irtioton työltäni ja pääsin säännölliseen päivä / virka-aika työhön, sitten oli aikaa harrastaa!

Tuli kierreltyä eri ratoja hyvään tahtiin ja samalla pääsin tutustumaan frisbeegolfharrastajiin. Samalla kun frisbeetuttavien määrä alkoi kasvaa, alkoi myös lajiopastusta tulla ovista ja ikkunoista. Se oli aika sekavaa aikaa, heh...

Liittyminen johonkin lajin seuraan oli ollut mielessä jo jonkin aikaa ja valinta oli aika helppo. Oulun Frisbeeseura vaikutti hyvältä, joten hakemusta sisään!

Miten sinusta tuli Honkimaan ratamestari?

Honkimaan radalla tuli joskus samoiltua, mutta se ei oikein houkuttanut. Tuntui, että rata oli ehkä hieman vaiheessa..

Keväällä 2014 kohtasin toisenkin samoilijan Honkimaan radalla, tämän nykyisin kovasta upsikädestäänkin tunnetun paikallisen suuruuden (Huhtamäen Jouni, toim. huom). Siinä seistiin väylällä #1 puoleen sääreen mutavellissä ja murahdeltiin toisille, että lähetäänkö kierrokselle. Hyvä, että lähdettiin!

Raivaussaha on tuttu väline Ilpon käsissä.

Raivaussaha on tuttu väline Ilpon käsissä.

Kierroksia tuli useampikin ja samalla tuumailtiin radan kuntoon laittamisesta. Tästä innostuneena tein suunnitelman tehtävistä töistä, selvitin radan se hetken tekijät ja otin yhteyttä. Antoivat luvan puuhasteluun ja kaupunkikin näytti vihreää valoa. Ei muuta kuin lapioon kiinni!

Kevät ja kesä menivät joutuisasti ja loppukesästä rata olikin "kisakunnossa". Kaupunki oli tyytyväinen ja sovittiin, että toimin liikuntapaikan ratamestarina.

Syksyn ensilumille saatiin Tolosen Mikon kanssa järjestettyä avajaiskisat ja sillä tiellä ollaan.

Mikä frisbeegolfissa viehättää?

Lajin monipuolisuus. En viihdy junnaavassa harrastuksessa, vaan haluan vaihtelevuutta ja sitä frisbeegolf lajina tarjoaa.

Voin treenata erilaisia heittotekniikoita, käydä kierroksella erilaisilla radoilla, harrastaa erilaisten ihmisten kanssa tai yksin, huoltaa/rakentaa ratoja, järjestää kisoja, opastaa lajin pariin, yms.

Harrastaa voi vaikkapa Meri-Toppilan kauniissa puistomaisemassa.

Harrastaa voi vaikkapa Meri-Toppilan kauniissa puistomaisemassa.

Eniten minua kuitenkin viehättää heittää kiekkoa ja seurata sen lentoa. On upea tunne kun ensin arvioit olosuhteet ja suunnittelet heiton. Sitten vielä onnistut toteutuksessa ja kiekko päätyy haluttuun paikkaan halutulla tavalla.

Olen toisinaan hyvinkin kilpailuhenkinen ja saan kisoista mahtavia jännityksen ja onnistumisen tunteita, pettymyksistä puhumattakaan. Sen verran vanhana ukkona olen lajin kilpailulliseen puoleen hurahtanut, että olen saanut mastereissa kilpailla koko harrastamisen ajan.

Millä pelin osa-alueella haluat kehittyä eniten? Mitkä ovat vahvuutesi?

Haluan kehittyä kaikilla osa-alueilla, mutta puttaamisella on mielestäni suurin merkitys. Kuitenkin tekniikan lisäksi haluaisin kehittyä myös kouluttajana.

Vahvuutena koen monipuoliset heittotekniikat, mutta yksittäisistä heitoista se on suora, ei lujaa heitetty rystyheitto.

Vahvuudeksi koen myös kiinnostukseni kuinka vartalo toimii eri heitoissa, sekä kokemukseni kouluttaa erilaisia ihmisiä (toimin Maanpuolustuskoulutuksen kouluttajana täällä Oulun alueella).

Ilpolla on jo hieman kokemusta kouluttamisesta frisbeegolfissa. Tässä koulutettavina ovat Oulaisten Huiman pesistytöt.

Ilpolla on jo hieman kokemusta kouluttamisesta frisbeegolfissa. Tässä koulutettavina ovat Oulaisten Huiman pesistytöt.

Sinut tunnetaan innokkaana talkoilijana, mitä talkoilu antaa sinulle?

Fyysinen talkootyö on tullut tutuksi minulle jo pikkupoikana. Olen kasvanut ympäristössä, missä autettiin pyyteettömästi toisia kun joku apua tarvitsi, valitettavasti se ei enää kuulu tämän päivän elämänmenoon. Vaikkakin saisi kuulua, koska mielestäni se ylläpitää ja kasvattaa sitä "me-henkeä", sekä epäitsekkyyttä.

Tunne siitä, kun olet saanut tehdä omalla hartiapanoksella jotain hyvää ja merkitsevää ilman, että joudut "hinnoittelemaan" työtäsi, palkitsee sitä ”hyvää minuutta”.

Talkoillessa on hyvä tilaisuus tutustua ihmisiin ja saada oppia monenlaisista kädentaidoista.

Mitähän EM-kisoista olisi tullut ilman Ilpoa?

Mitähän EM-kisoista olisi tullut ilman Ilpoa?

Mitä saavutustasi lajin parissa arvostat eniten?

Honkimaan DGP:n valmiiksi saattaminen oli aika sissi teko, näin jälkeenpäin ajatellen. EDGC 2016 ratamestarina puuhastelua. Kiitos Erno!

Kilpailullisesti Oulu Masters MPM 2015 voittoa.

Kerro kotiradastasi. Onko kotiratasi myös suosikkiratasi, vai onko suosikkiratasi joku toinen?

Vanhana hyvänä aikana kotiratana toimi Hiirosen rata, mutta vuodesta 2014 lähtien se on ollut Honkimaan DGP.

Varsinaista suosikkirataa minulla ei ole. Olen luontoihminen, joten viihdyn parhaiten radoilla mistä löytyy kangasmetsää ja isoja petäjiä.

Voitto MPM-luokassa Oulu Mastersissa 2015.

Voitto irtosi MPM-luokassa Oulu Mastersissa 2015.

Lempikiekkosi perusteluineen.

Millennium Omega SS Big bead on kyllä suosikkini, sillä tulee palattua miltei joka väylällä.

Sitä pystyy heittämään lujaa tai kevyesti lyhyitäkin matkoja. Big beadin ansiosta kiekko ei "tartu kiinni" kevyesti heitettäessäkään.

Kiekkoon on mielestäni helppo tuottaa spiniä ja se on sopivan nahkea kelistä riippumatta.

Uudehkon kiekon lentorata on suora tuulisellakin kelillä. Liitää hyvin ja on helposti ennakoitavissa.

Heitä sitä rystyltä siten, että etusormi on rimmin takana ja loput sormet kiekon alla levillään. Joskus lujaa heitettäessä pikkurillikin on myös kiinni rimmissä.

Valitettavasti kiekkoa on vaikea saada uutena.

Näin hienoja maisemia löytyy Pyhätunturin radalta. Kori on sormen osoittamassa paikassa.

Näin hienoja maisemia löytyy Pyhätunturin radalta. Kori on sormen osoittamassa paikassa.

Mitä tekisit, jos aikaa ja rahaa olisi rajattomasti?

Varmaan kilahtaisin! Hahaha!

Totta puhuen ehkä kiertäisin mualimoo ja kävisin heittämässä frisbeetä eri maissa. Osallistuisin frisbeekisoihin reissuillani ja talkoilisin.

Mutta koska nyt pystyy hieman haaveilemaan niin.. Tukisin frisbeegolfia urheilulajina!

Rakennuttaisin laadukkaita frisbeegolfkeskuksia majoituskylineen Suomeen ja muualle Eurooppaan. Sponsoroisin kisatiimejä, ehkä perustaisin oman kisatiimin.

Tukisin ihmisiä, jotka uhraavat itsensä huippu-urheiluun, pro-tour kilpailuja ja media näkyvyyttä.

Järjestäisin kouluihin ja nuorisolle laadukasta ohjausta ja harrastusmahdollisuuksia, haluaisin myös nähdä frisbeegolfin ammattiurheiluna.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Frisbeegolf on parasta hyvässä seurassa.

Kiitoksia haastattelusta, Ilpo. Toivottavasti saat esimerkilläsi muitakin innostumaan talkoilusta. Rohkeasti mukaan vaan tekemään hyvää yhteisen asian eteen.

Tähän päättyy tämän kertainen viikon jäsen -sarjamme. Kiitoksia kaikille haastateluille jäsenille, ja kiitoksia kaikille lukijoille. Juttusarjamme jatkuu taas ensi vuonna, jolloin saamme tutustua 10 uuteen jäseneen. Siihen asti, pitäkäähän hauskaa radalla, ja moikataan kun törmäillään!

6Mar/170

Viikon jäsen – Mika Ylisaukko-oja

17121945_10155091706883390_1775802196_oTämän viikon jäsen on Mika Ylisaukko-oja. Mika on monelle oululaiselle ja Pohjois-Suomalaiselle frisbeegolfaajalle tuttu muun muassa Naamivaara Openin TD:nä. Tälle kaudelle Mika sai myös tiimipaikan Westsiden tiimistä. Kyselläänpä vähän miehen kuulumisia ja mietteitä frisbeegolfista.

Milloin aloitit frisbeegolfin ja miten löysit lajin pariin? Kerro vähän lajihistoriastasi.

Toukokuun lopussa 2009 sattui vapaapäivälle nätti sää ja kaipasimme kavereiden kanssa jotain mielenkiintoista aktiviteettia. Takaraivoon oli jäänyt jostain sana frisbeegolf ja huhu, että Toppilassa olisi rata. Etsimme lisätietoa Oulun frisbeeseuran verkkosivuilta, poimimme Prismasta kopittelukiekot mukaan ja painuimme puistoon. Muistan edelleen kun kävelin Meri-Toppilan ensimmäisen väylän tiipaikalle ja ihmettelen horisontissa näkyvää koria: "Miten se voi olla noin kaukana?". Piakkon heräsi epäilys, että meidän pelivälineemme eivät välttämättä sovellu tähän lajiin kovinkaan hyvin. Seuraavana päivänä hain Kärkkäiseltä Discraftin starter-setin (XL, Buzzz, APX) ja sitten mentiinkin jo sata lasissa.

Miksi juuri frisbeegolf? Millä sanoilla markkinoisit lajia ummikolle?

Frisbeegolf on mahtava laji, jota jokainen voi harrastaa omalla tavallaan. Höntsäkierros pari kertaa kesässä tai huippu-urheilijan tavoin päivittäin aktiivisesti harjoitellen ja kisaillen. Liikuntaa ja raitista ilmaa tulee aivan huomaamatta kun kävelee metsässä reppu selässä kilometrin toisensa jälkeen ja haluaa aina lisää. Suomi on puolillaan erilaisia ratoja, jotka tarjoavat parhaimmillaan unohtumattomia kokemuksia.

Suomesta löytyy monenlaisia frisbeegolfratoja. Tämä maisema on Riihivuorelta.

Suomesta löytyy monenlaisia frisbeegolfratoja. Tämä maisema on Riihivuorelta.

Millä pelin osa-alueella haluat kehittyä eniten? Mitkä ovat vahvuutesi?

Olen viettänyt lajin parissa niin paljon aikaa, että nykyään voi jo laskea vahvuudeksi kokemuksen. Olen pelannut noin 120:lla eri radalla ja tehnyt kaikki mahdolliset virheet niin monesti, että niistä on väkisinkin oppinut jotain. En ole vieläkään erityisen hyvä heittämään kiekkoa, mutta olen mielestäni kohtuullisen hyvä pelaamaan golfia. Järkeviä heittoja turvallisesti väylää pitkin. Tulospotentiaalia rajoittaa eniten draivin mitta ja kisoissa menestymistä sipulin kesto. Tänä vuonna keskityn harjoittelussa maksimidraiviin ja kämmenheittoon, puttia unohtamatta.

Kaudella 2017 Mika voi tituleerata itsensä tiimipelaajaksi.

Kaudella 2017 Mika voi tituleerata itsensä tiimipelaajaksi.

Sait tiimipaikan tälle kaudelle. Kyselläänpä kliseisesti "miltä nyt tuntuu" ja miten tämä vaikuttaa peliisi, jos ollenkaan?

Minut kutsuttiin vuodenvaihteessa mukaan Westside Discs:n uuteen Suomi-tiimiin. Tämä oli hieno kädenojennus heidän taholtaan, jota arvostan suuresti. Lähden alkavan kauden kisoihin kantamaan värejä ylpeydellä. Tällaisessa tilanteessa pelaaja kerää helposti ylimääräisiä suorituspaineita, jotka eivät ainakaan helpota tekemistä kisassa. Toivottavasti edellä mainittu kokemus auttaa. Toisaalta edellä mainittu vähemmän kylmä kisapää ei varmasti helpota tilannetta.

Omalla kohdallani siirtyminen sponssitiimiin ei tarkoita koko bägin sisällön vaihtumista, sillä olen pelannut jo useamman vuoden pääasiallisesti Latitude 64:n, Dynamic Discsin sekä Westsiden kiekoilla. Tällä hetkellä minulla on koekäytössä muutamia uusia ja vanhoja Westsiden kiekkomalleja, joista osa (kuten Pursi ja Miekka) tulee varmasti nousemaan kisabägiin maaliskuun loppuun mennessä. Mielenkiintoisia aikoja, kovalla innolla eteenpäin.

Nämä maisemat puolestaan ovat Hankoon Lillmärsanista.

Nämä maisemat puolestaan ovat Hangon Lillmärsanista.

Mitä saavutustasi lajin parissa arvostat eniten?

Ensimmäisenä tulee tietysti mieleen OFS puttimestaruus 2015! Olen sijoittunut muutaman kerran palkinnoille PDGA-kisoissa (esim Finnish Open 2013) ja ne ovat aina mieleenjääviä hetkiä. Eniten lämmittää silti Naamivaaran ratahankkeen onnistunut luotsaaminen kotipaikkakunnalla Pellossa. Samalla radalla olemme myös järjestäneet lukuisia hienoja kisatapahtumia, joista voi olla ylpeä. Keväällä mennään taas!

Esittele kotiratasi meille, onko kotiratasi myös suosikkiratasi vai onko suosikkisi jokin muu?

Fyysisen sijainnin perusteella kotiradaksi on pakko sanoa Meri-Toppila, mutta vielä tärkeämpi kotirata minulle on juurikin tuo edellä mainittu Naamivaara. Monipuolinen, semi-avoin metsärata, jossa on paljon korkeuseroja. Rata on perustettu 2011, jonka jälkeen siellä on tehty paljon talkootöitä ja vuosittain pientä perusparannusta sekä jatkokehitystä. Nykyään kiinteässä layoutissa on 20 väylää, joiden pituus vaihtelee välillä 56-173m. Oulun alueella suosikkini on ehdottomasti Virpiniemi, joka on sekä sopivan haastava, että mukava ja viihdyttävä rata. Muita suosikkejani Suomessa ovat Kaatis (Nummela), Beast (Nokia), Lauste (Turku) sekä Viidentienristeys (Kankaanpää).

Kiekon värillä ei ole väliä, kunhan se on pinkki.

Holaria Hiirosessa.

Lempikiekkosi perusteluineen.

Suora / ylivakaa heittoputteri on bägin tärkein kiekko. Minulla se on Westside BT Soft Shield. Sopivasti kuluneena lentää luotettavasti suoraan myös pienessä tuulessa. Samalla kiekolla voi tarvittaessa hoitaa myös puttipelin. Midareista suosikkini on Lucid Verdict ja draivereista Opto Saint.

Mitä tekisit, jos aikaa ja rahaa olisi rajattomasti?

Luonnollisesti kiertäisin ensin muutaman kuukauden (tai vuoden) pelaamassa lajin synnyinseuduilla Yhdysvalloissa. Sen jälkeen rakentaisin maailman parhaan yksityisen radan jonnekin missä on lämmintä ja aurinkoista.

Kiitos haastattelusta, Mika. Onnea ja menestystä tulevalle kaudelle. 

Viikon jäsen -sarjamme lähestyy loppuaan, ensi viikolla on luvassa vielä yksi haastattelu. Kannattaa siis palata tälle sivustolle ensi maanantaista lukemaan, kuka tämä mysteeripelaaja on, joka saa kunnian päättää juttusarjamme tältä erää.

27Feb/170

Viikon jäsen – Antti Malo

Viikon jäsen on Antti Malo, OFS:n pipolätkäporukan kovin puolustaja ja joukkueenjohtaja, joka pitää huolen siitä, että muut pelaajat kävyät säännöllisesti treeneissä. Antti on ollut OFSin jäsen jo pitkään, ja nyt on aika tutustua vähän tarkemmin tähän konkariin.

Milloin aloitit frisbeegolfin ja miten löysit lajin pariin?

Taisipa olla vuosi 2003 kun tuli paljon kuljettua hiirosen kenttien läpi pyörällä hiiroseen ja ihmettelin monesti kentällä olevia metallisia koreja. Googlettamalla sitten selvisi että kyseessä oli laji nimeltä frisbeegolf. No suunnilleen samantien siinä sitten laitettiin veljen kanssa kiekkoja tilaukseen ja siitäpä se sitten lähti.

Antti Perämeri Openissa muutama vuosi sitten.

Antti Perämeri Openissa muutama vuosi sitten.

Miksi juuri frisbeegolf? Mikä lajissa viehättää?

Frisbeegolf on halpa harrastus koska yhdellä kiekolla jo pääsee hyvin alkuun ja radat ovat pääasiassa ilmaisia. Lajissa viehättää monetkin asiat, esim. kiekon lentorata, rento ulkoilu luonnossa, kavereiden kanssa rupattelu ja miksei myös kilpailutilanteiden jännitys. Lajissa ei myöskään voi koskaan olla liian hyvä vaan aina löytyy osa-alueita missä voi kehittyä, joten sekin tuo lisämausteensa lajiin.

Olet pelannut melko pitkään, miten laji ja harrastusolosuhteet mielestäsi ovat muuttuneet?

Laji on mennyt huimasti eteenpäin noista vuosista kun tuli itsellä aloitettua. Kiekkoja on paljon enemmän tarjolla, ratoja on tullut satoja lisää ja huippupelaajien taso on aivan eri levelillä. Radat ovat myös paljon haasteellisimpia ja pääosin paremmin hoidettuja. Radoilla harjoittelu on nykyään hieman hankalampaa kovan suosion vuoksi, mutta vastapainoksi taas monet seurat tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden harjoitella talvisin sisätiloissa. Toivoisinkin että tulevaisuudessa ratasuunnittelussa otettaisiin huomioon myös tila harjoittelua varten eli rangeja ja puttausalueita lisää radoille.

Putti kunnossa, kaikki kunnossa.

Putti kunnossa, kaikki kunnossa.

Millaisen muutoksen haluaisit nähdä frisbeegolfissa lähivuosina? 

Kapeampiin koreihin pelaaminen voisi olla ihan mielenkiintoinen muutos, ainakin kokeilumielessä. Muutenhan laji on kovassa nosteessa ollut monta vuotta ja porskuttaa aivan oikeaan suuntaan.

Entäs OFS, mihin seuran tulisi pahostaa vielä enemmän?

Junioirityöhön panostaminen on varmaan se seuraava suurempi haaste jokaiselle seuralle. Junioireita on kuitenkin vain kourallinen seurojen listoilla vaikka radoilla junioreita näkee tämän tästä.

Lempikiekkosi perusteluineen.

KC 12x Champion Fire(Laitisen)pirkko! Monipuolinen ja mielestäni paras kiekko mitä on koskaan valmistettu. Tuskin tarvii tämän enempää perustella.

Mikä on kotiratasi? Entä suosikkiratasi, onko se sama vai joku muu rata?

Hiirosen DGP on kotirata, mutta ei nykyisessä kunnossa kuulu enää suosikkiratoihin. Minulla ei sinänsä yksittäistä suosikkirataa ole ja tärkeintä minulle nykyään on se että rata on hyvin hoidettu niin että siellä on ilo pelata eikä aika tuhraannu lost discien etsintään.

Antti ensimmäisen Självständighetsdag Openin TD:nä vuonna 2013.

Antti ensimmäisen Självständighetsdag Openin TD:nä vuonna 2013.

Mitä saavutustasi frisbeegolfissa arvostat eniten?

No eipä nuita saavutuksia juuri ole. Joku seuran mestaruus on amatööriluokasta voinut tulla ja viime vuoden Oulu Masters 3. sija ehkä jopa hieman yllättäen puolikuntoisena. Parhaiten varmaan olen kuitenkin pelannut Turun European Open preliminary kisassa 2013 ja seuraavan vuoden SM-kisoissa.

Mitä tekisit, jos aikaa ja rahaa olisi rajattomasti?

Varmaan lähtisin aivan ensimmäiseksi maailmanympärimatkalle tutkimaan maailmankolkkia ja saattaisin jopa kiekot ottaa mukaan!

Kiitos haastattelusta, Antti! Ensi viikolla vastausvuorossa on Team Westsiden tuore jäsen, Mr. Naamivaara, Mika Ylisaukko-oja.