Oulun Frisbeeseura ry

13Feb/170

Viikon jäsen – Jukka Tyni

Jukka on vuoden tulokas 2016.

Jukka on vuoden tulokas 2016.

Tämän viikon jäsen on vauhdikkaiden lajien erikoismiehemme, eli lumilautailija Jukka Tyni, jonka kovin saavutus päälajinsa parissa on SM-hopea slopestylessä 2015.

Jukka aloitti kilpailemisen frisbeegolfissa 2015 ja on jo ehtinyt nappaamaan yhden PDGA-kisavoiton voittaen Liminka Openin 2016. Jukan vahva esiintulo kilpakentillä ei jäänyt OFS:n jäseniltä huomaamatta, ja hänet palkittiin vuoden tulokkaana OFS-awardseissa 2016.

Moi Jukka! Milloin löysit frisbeegolfin pariin?

Eka kosketus lajiin mahtoi olla 2012 mutta se jäi siihen kertaan. 2013 kesällä polvileikkauksesta toipuessa piti keksiä skeittaukselle korvaaja ja löysin yhden kiekon auton perältä. Siitä sitten kipinä ja aloin heitteleen päivittäin.

 

Miksi juuri frisbeegolf, onko harrastamiseen muita syitä kuin että se sopii polvitoipilaalle?

Lajista löytyy paljon koukuttavia asioita. Helppo ja halpa aloittaa ja kun kerran kauniina kesäpäivänä käy heittämässä niin uskon että moni menee uudestaan.

Mitkä ovat vahvuutesi ja heikkoutesi?

Vahvuuteni on pitkälle draivaaminen kaikilla kiekoilla. Kun taas puttaamisessa on kehitettävää vielä paljon.

Mihin sitä puttia tarvitsee, jos kiekko on korissa ykkösellä?

Mihin sitä puttia tarvitsee, jos kiekko on korissa ykkösellä?

Mitä saavutustasi frisbeegolfissa arvostat eniten?

Tähän mennessä ensimmäistä avoimen sarjan voittoa Liminka Openissa. Nämä ovatkin ainoat putkeen menneet kisat.

Oletko asettanut tavoitteita frisbeegolfissa?

No joo, nyt kun olen aloittanut kisaamisen niin tavoitteita on tullut. Haluaisin päästä SM-kisoihin ja siellä kärkikahinoihin, ja ehkä joskus vielä kisaileen ulkomaille. Ja jos tuon Juhon (Parviainen, toim. huom.) voittas joskus…

Podiumi on tuttu Jukalle (vasemmalla)  lumilautailusta, ehkäpä frisbeegolfistakin tulevalla kaudella?

Podiumi on tuttu Jukalle (vasemmalla) lumilautailusta, ehkäpä frisbeegolfistakin tulevalla kaudella?

 

Mikä on suosikkikiekkosi ja miksi?

Destroyer aka desermondi. Monipuolinen ja sopivan levyinen rimmi itelle ja menee pitkälle. Kun löytää itselle sopivan niin siitä ei halua luopua.

Mikä on kotiratasi ja suosikkiratasi?

Toppila on kotiratani. Suosikkirata varmaan Kaatis. Kaatis on tosi haastava rata, mutta hienolla paikalla ja monipuolinen.

Kilpailet myös lumilautailussa. Onko näissä lajeissa mitään yhteistä?

Molemmissa on vauhtia ja vaarallisia tilanteita, no eeeei!  Paljon erilaisia ovat, mutta tukee varmasti toisia vartalon hallinnassa.

Tällaista vauhtia frisbeegolfista ei löydy...

Tällaista vauhtia frisbeegolfista ei löydy...

Koetko, että kilpailukokemuksesi antaa sinulle etua frisbeegolfissa?

Kilpailujännitys pitää käsitellä eritavalla frisbeegolfissa, kun pitää pysyä rauhallisena kun taas lautailussa sen voi kääntää agressiviseksi. Siinä ollut monesti ongelmia kun ei pysy pää kasassa kilpailutilanteissa frisbeegolfissa.

Mitä tekisit, jos olisi aikaa ja rahaa rajattomasti?

Matkustelisin varmaan vuorten ja maailman parhaiden ratojen perässä!

Kiitos haastattelusta, Jukka. Toivotamme tsemppiä ja menestystä tulevalle kisakaudelle. Tiedä vaikka SM-kisapaikka irtoaisi, etenkin jos Ouluun saadaan karsintakilpailu. Toivomme myös, että Juho lukee hänelle heitetyn haasteen ja pääset haastamaan häntä (kisa)radoilla tulevana kesänä!

6Feb/170

Viikon jäsen – Seppo Hänninen

Seppo Hänninen.

Seppo Hänninen.

Tämän viikon jäsen on emäpitäjän (lue: Limingan) poika Seppo Hänninen. Tai eihän Seppo enää mikään poika ole, hän on grandmastersikään ehtinyt mies. Kaikki, jotka ovat Sepon kanssa pelanneet tai keskustelleet ovat huomanneet, että hänellä on aina pilke silmäkulmassa ja vitsit lentävät. Saapa siis nähdä, mitä tästä haastattelusta tulee...

Milloin aloitit frisbeegolfin ja miten löysit lajin pariin? Muistellaanpa hetki menneitä.

Vuoden 2008 kevällä lääkäri kielsi ilman olkapään leikkausta lentopallokentillä seurustelun. Lentopallo oli niitä vihon viimeisiä
muka urheiluun liittyviä lajeja, joita tällainen monivammainen pystyi enää harrastamaan. Eli nuorena pesäpallossa ja myöhemmin jääkiekossa pahoin särkynyt olkapää vihoitteli todella.

Saman vuoden syksynä emäpitäjän Rantakylään ilmestyi ihmeellisiä eläinten ruokinta paikkoja, jo on aikoihin eletty... Että frisbeetä! Niitä toisen vanhan herrasmiehen (Eero Savilaakson, toim.huom.) kanssa ihmeteltiin ja päätettiin kokeilla mistä on kysymys ja "oisko se sit tän aika?"
Sitä ihmettelyä onkin piisannut tähän päivään asti ja jatkuu edelleen.

Siitäkö se sitten lähti?

Hommelihan eteni näin, Tampereelta tilattiin molemmille parit kiekot (Wraith ja Teerex), ja eikun kokeilemaan... Seuraavana vuonna osallistuin ensimmäisiin viikkokisoihin ja vuonna 2010 Finnish openiin suoraan Tenolta lohen pyynnistä ... Ehkä menen huomenna 2017 Lassinrantaan hukkaamaan yhtä kiekkoa, ja sitä rataa.

Miksi juuri frisbeegolf? Millä sanoilla markkinoisit lajia ummikolle? 

Kuten tuossa aiemmin jo kerroinkin, olin särki, ei paljon pitsinnypläystä kummempaa harrastusta ollut tiedossa, siispä jäljelle onneksi jäi frisbeegolf.
Frisbeegolf on suomalaiselle sopiva laji, saa heittää ja lajissa on tarpeeksi haastetta. Aloittamiskynnys ei ole korkea. ja jos on kisaamisviettiä, niin sekin onnistuu.
Olenkin monelle kertonut, jos kerta minä, raihnainen ukonrääsä pystyn frisbeetä harrastamaan, jopa kisaamaan, niin mikset myös sinä. Osta pari myoviläpyskää, mene ulos ja naura itsellesi ja muille (salaa).

Seppo puttaamassa Peurungalla.

Seppo puttaamassa Peurungalla.

Mitkä ovat vahvuutesi?

Vahvuus, hmm. Se on ehkä kokemus ikänsä kilpailemisesta, en osaa jännittää kisoissa. Itse lajissahan en ole missään osa-alueessa mitenkään erityisen vahva.

Millä pelin osa-alueella haluat kehittyä eniten?

Ettäkö pitäisi kehittyäkin? No yksipuolisena heittäjänä (Seppo on foremiehiä, toim. huom.) juuri tällä hetkellä on tekniikka muutos päällä, samoin se ainut ja oikea lätty (Firebird, toim. huom.) vaihtuu joksikin muuksi. Miksikö, no vaihtelun vuoksi! Ei tämä touhu nyt niin vakavaa ole. Ja voinhan minä paljastaa salaisuuden, jos ette kellekkään kerro: Tulen voittamaan SM-mitallin reilun vuoden päästä.

Seppo kauniissa seurassa OFSAwardseissa 2015.

Seppo kauniissa naisseurassa OFSAwardseissa 2015.

Oletko asettanut tavoitteita frisbeegolfissa? Jos tavoitteita on, niin millaisia ne ovat?

Tavoite tulikin paljastettua jo tuossa edellisessä kysymyksessä. Mutta jos 10 vuotta saisi vielä käppäillä muitten perässä ja ulkoilla muovin kanssa särkemättä itseäni ja muita, siinäpä sitä tavoitetta olisi.

Mitä saavutustasi lajin parissa arvostat eniten?

Tuloksellisesti en niinkään mitään, mutta ne muutamat mukaan yllyttämäni ihmiset ja niiden innostuminen on antanut mielihyvää.

Kerro hieman kotiradastasi.

Kotirata oli pitkään Limingan Rantakylä, mutta sitä tuli jossain välissä kierrettyä "liikaa" eli kyllästyin.

Jos kotiratasi ei kerta ole suosikkiso, niin mikä se sitten on ja miksi?

Ei ole suoranaista suosikkia. Tykkään teknisistä, tarkkuutta vaativista radoista, kuten Peurungasta. Myös Lahden Mukkula ja Turun Lauste ovat korkealla haastavuutensa vuoksi.

Lempikiekkosi perusteluineen.

Lempikiekkoni oli pitkään FIREBIRD (on se edelleen paras), sillähän minä heitin kaikki heittonikin ekoissa SM-koisoissani, mutta sen aika on ohi. Eli uusi lempikiekko on vielä kattelussa.

Seppo punaisessa takissa 5.2.2017 pelatussa Winter Gamesissa.

Seppo punaisessa takissa 5.2.2017 pelatussa Winter Gamesissa.

Kerro mieleenpainuvasta frisbeereissusta.

Kaikki tähänastiset frisbeegolf reissut on ollut erittäin hyviä, seurahan se reissun tekee.

Mitä tekisit, jos aikaa ja rahaa olisi rajattomasti?

Makaisin sohvalla, naattisin elämästä ja soittasin suutani kanssa ihmisille (sitähän mä nyt teenkin). No voisin minä tarjota tuleville, nuorille frisbeegolffareille harjoitusmahdollisuuksia ja rahallista tukea kisamatkoille.

Kiitoksia haastattelusta, Seppo. Toivotamme sinulle paljon hauskoja hetkiä radoilla, reissuissa ja ennen kaikkea onnea tuleviin SM-kisoihin!

 

30Jan/170

Viikon jäsen – Jemina ja Santeri Koskela

Tällä viikolla viikon jäseninä ovat seuran nuorin jäsen Jemina Koskela sekä hänen isoveljensä Santeri. Jeminalla on ikää 8 vuotta ja Santerilla 13 vuotta.

Molemmat olivat erittäin ahkeria kävijöitä Oulun frisbeeseuran junioritreeneissä kesällä 2016, saattoivat olla peräti ahkerimmat osallistujat! Juniorit löysivät seuran toimintaan mukaan Santerin kautta, joka osallistui Oulun frisbeeseuran järjestämään 9-16 -vuotiaille tarkoitettuun junioriklinikkaan 13.6.2016. Jemina oli tullut mukaan saattamaan veljensä tapahtumaan. Hänen innokkuutensa ja silmin nähtävän harmistuksen takia päätimme joustaa ikärajoista, ja Jeminakin sai osallistua junioriklinikkaan.

Junioriklinikka järjestettiin kesäkuussa Hiirosessa.

Junioriklinikka järjestettiin kesäkuussa Hiirosessa.

Aloitetaanpa esittely Jeminasta:

Milloin aloitit frisbeegolfin ja miten löysit lajin?

- Äidin kanssa heiteltiin viime keväänä kiekkoja kotipihalla ihan huvikseen. Sitten kesällä sain Diplomin junioriklinikalta kun osallistuin sinne 13.6.2016 ja se oli tosi kivaa!

Mitä on parasta frisbeegolfissa?
- Aloitusheitto! Silloin saa heittää kovaa!

Harrastatko jotain muuta?
- Käyn Taidekoululla keskiviikkoisin, siellä on kuvista ja teatteria. Olen myös tanssinut monta vuotta.

Mikä on suosikkikiekkosi?
-Latituden Pearl ja myös Innovan Wedge.

Mikä on suosikkiratasi?
- Pikkarala.

Kävit viime kesänä OFS:n junioritreeneissä, millaista siellä oli? Aiotko osallistua ensi kesänä junioritreeneihin?
- Siellä oli todella kivaa ja aion osallistua ensi kesänäkin! Opettajat oli tosi taitavia ja mukavia!

Mitä haluaisit vielä oppia, onko jotain osa-aluetta frisbeegolfissa jossa et vielä ole niin hyvä?
- Puttaus. Myös pitkiä heittoja pitää harjoitella.

Kuka on paras frisbeegolfaaja, eli kuka on idolisi?
- Jenni Eskelinen ja Kajsa Wickström.

Jemina Koskela ja suosikkikiekot.

Jemina ja suosikkikiekot.

Sitten on vuorossa Santeri:

Milloin aloitit frisbeegolfin ja miten löysit lajin? 

- 1,5 vuotta sitten koululle tuli kori ja kiekkoja. Välitunnilla tuli viskottua niitä.

Mitä on parasta frisbeegolfissa?
-Taktiset midariheitot.

Harrastatko jotain muuta?
-Harrastan myös judoa.

 Mikä on suosikkikiekkosi?
- Westsiden Manala.

Mikä on suosikkiratasi?
-PIKKARALA!!

Kävit viime kesänä OFS:n junioritreeneissä, millaista siellä oli? Aiotko osallistua ensi kesänä junioritreeneihin?
-Se oli hauskaa ja palkitsevaa. Aion osallistua ensi kesänä junioreille järjestettäviin treeneihin.

Mitä haluaisit vielä oppia, onko jotain osa-aluetta frisbeegolfissa jossa et vielä ole niin hyvä? (Saadaan samalla vähän suunnittelupohjaa junioritreeneihin, jos tähän löytyy vastausta) :)
- Putti. Kaikkia osa-alueita on hyvä harjoitella.

Kuka on paras frisbeegolfaaja, eli kuka on idolisi?
-Juho Parviainen on kova käsi.

Santeri käy seuran hallivuoroilla treenaamassa mm. puttia.

Santeri käy seuran hallivuoroilla treenaamassa mm. puttia.

Pyysimme OFS:n juniorivastaavalta Mikko Pullilta hieman tietoa junioritreeneistä:

- Junioritreenit järjestettiin kerran viikossa kesäkuun puolesta välistä aina syyskuun asti. Treenattiin Hiirosen jalkapallokentällä tunti kerrallaan. Harjoituksiin osallistui säännöllisesti 5-10 eri-ikäistä junioria.

Mitä te tarkalleen teitte treeneissä?

- Harjoitukset aloitettiin aina alkulämmittelyllä, johon kuului käsien pyörittelyä, hyppelyä sekä kevyttä venyttelyä ja koirafrisbeellä kopittelua. Tämän jälkeen osallistujat jaettiin ryhmittäin kentällä oleville heittorasteille. Heittoharjoitukset monipuolistuivat kesää myöten ja välillä niitä syntyikin ihan osallistujien omista ajatuksistaankin. Treeneihin piti sisällyttää hauskanpitoa ja leikinomaista toimintaa, jotta innostus säilyy seuraaviinkin treeneihin. Yhtenä treenimuotona voidaan mainita "alligaattorisaari" jossa heittojen piti jäädä kentän pintaan ympyräksi vedetyn köyden sisäpuolelle, jotta alligaattorit eivät söisi kiekkoja. Tätä harjoitusta odotettiin joka kerta! Toinen suosittu harjoitus oli "holarikisa", jossa treenien lopussa ”kylvetään” kaikki harjoituskiekot noin 30-40 metrin päässä olevaa kangaskoria kohti. Kuka saa sen harjoituskerran holarin?

Tällaista tehtiin siis viime kesänä, ja jatkoa on luvassa tänäkin vuonna!

Junnutreenit päättyivät kierrokseen Juhon kanssa. Santeri vasemmalla kuvassa, Jemina Juhon vieressä.

Junnutreenit päättyivät kierrokseen Juhon kanssa. Santeri vasemmalla kuvassa, Jemina Juhon vieressä.

Kiitoksia paljon haastattelusta, Jemina ja Santeri. Hienoa, että olette innostuneet frisbeegolfista. Toivotamme teille mukavaa jatkoa lajin parissa ja muistakaa, että voitte aina kysyä seuran kokeneemmilta pelaajilta, jos haluatte vinkkejä ja neuvoja!

Tällaista tällä kertaa. Ensi viikolla siirrytään hieman varttuneempaan junioriin, kun viikon jäsenenä on emäpitäjän Seppo Hänninen.

23Jan/170

Viikon jäsen – Jori Ervasti

Jori Ervasti

Jori Ervasti

Tänään vuorossa on melko tuore OFSilainen, Jori Ervasti. Kaikki, jotka ovat pelanneet tai treenanneet hallissa miehen kanssa ovat huomanneet, että kyseessä on aina hymyilevä, puhelias mies. Jori kertoo monelle tuttua tarinaa: kertakokeilusta syntyy pitkä rakkaustarina, frisbeegolf koukuttaa!

Milloin aloitit frisbeegolfin ja miten löysit lajin pariin?

Noh, asiasta voidaan kaiketi syyttää lapsuudenkaveria, joka raahasi minut radalle puoliväkisin. Elin kyseisenä aikana hyvinkin laiskaa elämää, ja mikään ei oikein kiinnostanut. Kyseessä oli siis vuosi 2015 ja kesäkuu, jolloin oli varmaan kaiketi 10 poutapäivää koko kesässä. Mukana radalla oli 10€ maksanut Prisman 3 kiekon (lue: kiven) setti. Niitä sitte kaverin lähdin kanssa paiskomaan ja lajiin rakastumaan. Jokin puraisi, ja laji vei mennessään.

Kyseisenä kesänä olin enemmän kiertämässä kuin kotona ja mikäli soitto tuli, olin kiireissäni radalla ja en joutanut puhumaan. Jossakin vaiheessa se oli jo niin tuttua kavereille ja muille, niin aloittivat jo puhelun: Oletko metsässä? Joudatko puhumaan?

Varmasti melko moni pystyy samaistumaan tuohon tunteeseen ja tilanteeseen, kun laji puraisee oikein kunnolla. Entäs miten löysit mukaan OFSiin?

OFS:iin liityin vuonna 2016. Halusin seuraan, koska yhteenkuuluvuden tunne on mukavaa, ja onpahan ainakin porukkaa, joka ymmärtää miksi puhuu jatkuvasti frisbeegolfista.

Miksi juuri frisbeegolf? 

No rehellisesti sanottuna, mulla ei ole ollut mitään urheilulajia koskaan, joka olisi jatkunut aktiivisesti 3kk pidempään ja niinkuin edellisessä kohdassa kerroin, tähänkin minut on ainakin puoliksi pakotettu. Ehkä välttelen kuitenkin kysymystä...

Tuo ei riitä vastaukseksi, joten muotoillaan kysymys uudestaan: Mikä on parasta frisbeegolfissa?

Olisko monipuolisuus ja haasteet: sää, radat, tekniikka, liikunta yms. Tykkään taistelusta ja haasteesta itseäni vastaan.

Haluaisin kuitenkin vielä mainita, että peliseura ja ennenkaikkea ihmiset luovat lajille puitteet, jotka mielestäni kyseisessä lajissa on huippuluokkaa. Sekin lisää lajissa viihtyvyyttä, että oli sitten kyseessä Pro tai tälläinen tavallinen heittelijä, niin neuvoa saa kysyä ja neuvoja annetaan, ilman että arvostellaan päästä varpaisiin.

Eli rohkeasti nykimään hihasta, ainakin itse autan aina lajista kiinnostuneita, jos vain pystyn vinkkiä antamaan.

Frisbeegolfissa saapi nauttia ulkoilusta välissä oikein kauniissakin säässä.

Frisbeegolfissa saapi nauttia ulkoilusta välissä oikein kauniissakin säässä.

Millä sanoilla markkinoisit lajia ummikolle?

No, ehkä aloittaisin kysymällä: Tykkäätkö ulkoilla ja liikkua luonnossa? Pidätkö itsesi haastamisesta ja tunteiden vuoristoradasta? Lähde ihmeessä kokeilemaan, laji on aloittelijaystävällinen ja mukaan pääsee jo erittäin pienellä rahallisella sijoituksella.

Mikäli kuitenkaan frisbeekärpänen ei puraise, niin aina voit tehdä kiekoista käteviä pähkinälautasia, haha!

Sinä et enää ihan mikään aloittelija ole, olet siis varmasti jo oppinut tuntemaan vahvuutesi frisbeegolfaajana. Mitkä ne ovat?

Tiedäppäs tässä nyt sitte vahvuuksia kertomaan, kun monessa asiassa ontuu. Eniten ensimmäisestä vuodesta on kehittynyt henkinen vahvuus ja se että on oppinut ymmärtämään, ettei se kierros siihen ensimmäiseen väylään lopu vaikka kuinka reisille sen heittäs ja muistaa haastaa itsensä siitä heittopaikasta eikä tuloksesta.Tulos tulee kyllä itsestään, kunhan vain keskittyy heittoon kerrallaan ja ei ylitä maaliviivaa ennekuin viimeinen heitto koriin kilahtaa. Kehitystä eniten kaipaan tekniikassa ja siitä ei sitte sen enempää.

Jori Virpiniemen 11. väylän tiillä.

Jori Virpiniemen 11. väylän tiillä.

Tavoitteita frisbeegolfin saralla, onko sellaisia?

Ohhoh!  Nythän tässä vetäs ihan vakavaksi, mietitäänpä hetki. Itseeasiassa olen kyllä asettanut portaittain tavoitteita itselle ja tähän asti olen jokaiselle tasolle kiivennyt: Ensimmäisenä kesänä oli tavoitteeni osallistua viikkokisoisihin saada tasoitus ja sitä parannella, niin paljon kuin mahdollista. Toisena vuonna nostin haastetta ja innostukseni vain kiihtyessä, halusin liittyä Oulun frisbeeseuraan. Seurauksena siitä toisen vuoden päätavoitteeni oli osallistua Masterssiin, jonka teinkin. Tänä vuonna olen hankkinut lisenssin ja halliharjoittelun, toivetteeni on saada pidennettyä avauksia sekä hiottua tekniikkaa.

Kerrot, että olet hankkinut lisenssin. Mihin kisoihin tähtäät kisakaudella 2017?

Aion talvella osallistua aktiivisesti kisoihin, ja listalla ovat ainakin Winter Games ja Pikkarala , ehkä muitakin. Kesällä päätavoitteeni on varmaankin Kärkkäinen Open vai mikä se nyt sitte olikaan virallisesti, mutta PDGA ratingia lähen tavoittelemaan ja sitä sitten jatkossa parantelemaan kykyjen ja päivien mukaan.

Lopulta kait niin pitkälle kuin rahkeet riittää.

Viime kaudella kisailit oikeastaan ainoastaan viikkokisoissa, miksi päätit ottaa lisenssin tälle kaudelle?

Viikkokisat taisivat parhaimmillaan herättää minut huomaamaan, kuinka kilpailuhenkinen todella olen. Kisaaminen on tullut tärkeämmäksi kierros kierrokselta, ja siellä en taistele vain itseäni vastaan, vaan minulla on mahdollisuus seurata omaa pelitasoa muihin kanssa pelaajiin.

Sitten vähän helpompiin kysymyksiin: mikä on lempikiekkosi?

Vai, että lempikiekko? En ole leimautunut mihinkään kiekkoon erityisesti, käytän bägistä kaikkia kiekkoja tarpeen mukaan. Pikkuhiljaa olen alkanut oppimaan, mikä toimii tai ei toimi ollenkaan, paikka ja olosuhteet huomioiden. Jos pitää kuitenkin ehdottomasti yksi valita, niin olkoon sitten Juhon nimmarilla varustettu ihanan haaleanpinkki Sotakirves VIP muovilla.

Jori ja suosikkikiekko.

Jori ja suosikkikiekko kotiradan ykköstiillä.

Mikä on kotiratasi ja suosikkiratasi? 

Kotiratani on Toppila, ja suosikkiradan tittelin ottaa kenties Pikkarala monipuolisuutensa ansiosta.

Mitä tekisit, jos sinulla olisi loputtomasti aikaa ja rahaa?

Jos mulla olis rahaa rajattomasti, niin rakennutasin frisbeegolfteemapuiston, jossa olis kaikkea lajiin liittyvää ja ennenkaikkea 10 neliökilometrin alueelle sijoittuva täysin sisällä heitettävä oikeaa luontoa jäljittelevä rata, jossa voidaan sää olosuhteetkin säätää ohjelmalla... Ai niin, tietysti noita rakennettaisiin ympärimaailmaa ja niihin olis kaikilla vapaa pääsy!

Tuo kuulostaa kyllä hienolta idealta! Kuulivathan kaikki miljonäärit tämän Jorin ehdotuksen? Kiitoksia haastattelusta, Jori. Onnea ja menestystä tulevalle kaudelle.

Kiitos haastattelusta. Toivottavasti tästä ei tullu liian pitkä elämäntarina.

Se oli Jorin haastattelu. Ensi viikolla meillä on peräti kaksi jäsentä viikon jäseninä: Jemina ja Santeri Koskela. Jemina on tällä hetkellä Oulun frisbeeseuran nuorin jäsen, ja hänen veljensä Santeri on vain muutaman vuoden vanhempi. Saamme siis kuulla, mitä mieltä tulevaisuuden lupaukset ovat frisbeegolfista. Palataan siis asiaan viikon päästä.

18Jan/170

PDGA Europe ja vuoden 2016 avainluvut

PDGA julkaisi englanninkielisen vuosikatsauksen vuodesta 2016. Vuoden kohokohtana mainittiin Oulussa järjestetyt EM-kisat, jotka olivat ennen näkemätön tapahtuma. Suomalaisten menestys kisoissa oli loistava, ja Suomi voitti 9 mitalia yhteensä 21 tarjolla olleesta mitalista.

PDGA Europe mainitsee myös, että viime vuoden isoin turnaus Disc Golf World Tour on saanut alkunsa Suomesta, jossa järjestettiin myös yksi osakilpailu, European Open.

Jutussa mainitaan myös OFSin oma poika Juho Parviainen, joka päätyi Seppo Pajun kanssa tasatulokseen EuroTourin lopputuloksissa. Keskinäiset sijoitukset ratkaisivat tourin voittajan, ja tällä kertaa voitto meni Juho Parviaiselle.

PDGA Europe sanoo kutienkin, ettei viime vuosi ollut pelkästään Suomen vuosi – menestyksekkäiden pelaajien joukkoon mahtuu myös Slovakian sympaattinen Katka Bodova, Ruotsin Hans Tegebeck ja Saksan Christine Hellstern, jotka pärjäsivät hienosti Pro MM-kisoissa. Viime vuoden voittajista on pakko nostaa esiin myös Suomen Mikael Hakala, joka voitti MJ2-luokan hopeamitalin MM-kisoissa.

Suomi, Euroopan johtaja frisbeemaa!

Suomi, Euroopan johtaja frisbeemaa!

Takaisin Suomeen, eurooppalaisista PDGA-jäsenistä peräti 40 % ovat suomalaisia! Eli meillä on paitsi maanosan parhaimmat pelaajat myös eniten pelaajia. Kovia maita ovat myös entinen suurvalta Ruotsi sekä kovimman kasvun kokeva Viro.

Suomen PDGA-jäsenmäärä on kasvanut 1620 jäsenestä 2403 jäseneen, eli huikealla 48 %:lla vuodesta 2015 vuoteen 2016. No, tuskin se kasvu ihan näin räjähdysmäinen on ollut, eiköhän yksi vaikuttava tekijä ollut vanhan B-lisenssin poistuminen. Eli kaikki kilpapelaajat liittyivät kaudella 2016 myös PDGA-jäseniksi.

Suomi mainitaan myös PDGA-kisojen kovimpana järjestelijänä. Peräti 37 % kaikista Euroopassa järjestetyistä PDGA-alaisista kilpailusta järjestettiin Suomessa. Oulun frisbeeseura järjesti näistä 7 kilpailua, joista yksi yhteistyössä BSC:n kanssa. Tai noh, kisoja oli tietysti 8, jos EM-kisatkin lasketaan mukaan…

16Jan/170

Viikon jäsen – Toni Kariniemi

Tällä viikolla viikon jäsenenä on seuramme uusi puheenjohtaja, Toni Kariniemi. Tänään saamme tutustua häneen vähän tarkemmin ja selvitämme, millainen mies pyörittää hallitustyötä tänä vuonna.

Milloin aloitit frisbeegolfin ja miten löysit lajin pariin?

Ystäväni oli kuullut lajista ja kysyi mukaan kokeilemaan kesällä 2010. Kävin ostamassa Budget Sportista Discmanian MD1:n ja suuntasin Hiiroseen. Kiersimme muistaakseni silloisen amatööriysin ja laji vaikutti varsin mukavalta ajanvietteeltä. Saimme pian houkuteltua lisää kavereita kokeilemaan ja huomaamatta innostuimme lajista oikein tosissaan.

Miksi juuri frisbeegolf? Millä sanoilla markkinoisit lajia ummikolle?

Frisbeegolf on tavallaan helppo harrastus. Se on halpa aloittaa, sitä voi harrastaa juuri sen verran kun tuntuu hyvältä. Radat ja olosuhteet vaihtelevat, joten jokainen heittokierros on erilainen.

Toni ohjaajana Uusien pelaajien tapahtumassa 2015.

Toni ohjaajana Uusien pelaajien tapahtumassa 2015.

Mitkä ovat pelilliset vahvuutesi? Entäs mitä haluaisit vielä kehittää?

Kehittämistä riittää joka saralla, mutta erityisesti puttaamisessa ja huolellisuudessa. Vahvuudeksi voinee ehkä laskea kohtuullisen "tehokkaan" heittokäden, toisin sanoen pystyy heittämään pitkälle ja käyttämään heittolinjoja, joihin ihan kaikki eivät pysty.

Urheilemista ennen frisbeegolfia, oliko sitä? 

Olen aina harrastanut liikuntaa aktiivisesti ja monipuolisesti. Etenkin palloilu- ja heittolajit ovat olleet lähellä sydäntä. Nykyisin frisbeegolfin ohella muu harrastaminen on vähän satunnaisempaa, mutta aina aika ajoin minut voi löytää salibandykentiltä, jääkiekkokaukalosta, pesäpallokentältä tai kokeilemasta jotain ihan uutta juttua.

Kilpailet frisbeegolfissa kohtalaisen aktiivisesti. Miksi ja miksi suosittelisit kilpailemista muillekin?

Kilpailuhenkisyys on luonnollisesti yksi isoimmista asioista. Haluan myös kehittyä lajissa mahdollisimman pitkälle ja kilpaileminen on yksi tapa kehittyä ja mitata sitä. Frisbeegolfissa kilpaileminen paikallistasolla on myös helppoa ja kisoissa on yleensä aina hyvä yhteishenki ja rento fiilis. Näin ollen sitä voi suositella myös vähemmän kilpailuhenkisille harrastajille.

EDGC Preliminary 2016 Toppilassa.

EDGC Preliminary 2016 Toppilassa.

Lempikiekkosi perusteluineen.

Kaikki kiekot ovat minulle yhtä mieluisia, mutta lopulta ne ovat vain muovia, joten mitään kovin suurta kiintymystä en niihin koe. Tärkein kiekko pelaamista ajatellen on varmastikin Buzzz, sitä pystyy heittämään niin monessa paikkaa ja sitä tarvitsee yleensä joka radalla.

Mikä on kotiratasi? Entä suosikkiratasi, onko se sama vai joku muu rata?

Meri-Toppila lienee se kotirata, vaikka se maantieteellisesti ei olekaan lähin. Siellä on kuitenkin tullut eniten heitettyä ja se kuuluu ehdottomasti suosikkeihin. Hyviä ratoja on Suomessa paljon ja vaikea niistä on mitään nostaa ylitse muiden. Pikkaralan frisbeegolfpuisto ehkä kuitenkin mainittava, koska se antaa pelillisesti sellaisen haasteen mihin harva rata pystyy ja on muutenkin kaikin puolin hienosti hoidettu paikka.

Olet OFS:n uusi puheenjohtaja. Miten haluaisit lähteä kehittämään seuran toimintaa eteenpäin?

Seurassa on asiat varsin hyvällä mallilla ja siitä iso kiitos kuuluu edeltäjälleni Kajsa Wickströmille. Aina voi kuitenkin kehittyä ja mennä eteenpäin. Omalta osalta haluan viedä asioita vielä entistä ammattimaisempaan suuntaan. Hyvin alkuun saatu junioritoiminta pitää vakiinnuttaa ja löytää kanavat, joiden kautta saamme lisää lapsia harrastuksen ja seuratoiminnan piiriin. Muissakaan asioissa emme saa tyytyä siihen mitä on. Meillä on iso seura täynnä monenlaisia osaajia. Haluaisin heidät entistä aktiivisemmin mukaan toimintaan, yhdessä voimme viedä eteenpäin niin seuraa kuin frisbeegolfia lajinakin.

Toni toimi viime kesänä Prodigy Tour -osakilpailun TD:nä. Kuvassa myös "virallisena valvojana" Ilpo Tolonen.

Toni toimi viime kesänä Prodigy Tour -osakilpailun TD:nä. Kuvassa myös "virallisena valvojana" Ilpo Tolonen.

 Mitä tekisit, jos aikaa ja rahaa olisi rajattomasti?

Vaikea kysymys. Hankala kuvitella moista tilannetta, mutta varmaan lajin parissa tulisi toimittua tavalla tai toisella. Pelkällä rahalla ei lajia viedä eteenpäin, mutta rajattomalla ajalla kyllä!

Kiitoksia haastattelusta, Toni. Jos joku teistä lukijoista tuntee kipinää osallistua esimerkiksi seuran junioritoimintaan, tai jos teillä on muita kehitysideoita tai -toiveita seuran toiminnalle, olkaa rohkeasti yhteydessä Toniin. 

Ensi viikolla tutustumme hieman tuoreempaan OFS-kasvoon, nimittäin Jori Ervastiin. Silloin saamme lukea, miten Joria "pakotettiin" lajin pariin, ja mikä hänen mielestään on kaikkein parasta tässä lajissa.

16Jan/170

OFSilaiset menestyivät Ukkohallalla

Menneenä viikonloppuna Ukkohallan maisemissa järjestettiin Umpihankifrisbeegolfin MM-kisat. Lauantaina kisaltiin joukkueena ja sunnuntaina vuorossa oli yksilökisat.

Lauantain joukkuekisan voitti joukkue Latitude 64 goes Solvik ft. Parviaisen Juho yhteistuloksella 74 peräti kolmen heiton erolla kakkoseksi sijoittuneeseen joukkueeseen. Joukkueessa pelasivat Latitude:n väreissä kilpaileva OFSilainen Mikko Ylätalo, niin ikään Latitudea edustava Nils Iso-Markku, Solvikin Riku Johansson sekä Parviaisen Juho, OFS ja Team Powergrip.

Latitude 64 goes Solvik feat Parviaisen Juho

Maailmanmestarijoukkue Latitude 64 goes Solvik feat Parviaisen Juho. | Kuva: Mika Hyvönen

Sunnuntain yksilökisa kisattiin kahdessa luokassa: MeAmmattilaiset ja EiVieläAmmattilaiset. Molemmat luokat olivat erittäin tiukat, sillä voitto irtosi molemmissa luokissa vain yhden heiton erolla, ja molemmissa luokissa hopeamitali ratkaistiin sudarilla.

Iloiksemme voimme todeta, että seurassamme on nyt kaksi maailmanmestaria (joista yksi peräti tuplamestari!). Mikko Ylätalo voitti MeAmmattilaiset-luokan ja täksi kaudeksi OFSiin siirtynyt Jukka Kälkäjä voitti EiVieläAmmattilaiset-luokan. Hyvä jätkät!

Oulun frisbeeseura onnittelee mestareita!

Vasemmalta hopeamitalisti Juho Härkönen, maailman mestari Jukka Kälkäjä sekä pronssimitalisti Jaakko Lehtonen. | Kuva: Mika Hyvönen,

Vasemmalta hopeamitalisti Juho Härkönen, maailman mestari Jukka Kälkäjä sekä pronssimitalisti Jaakko Lehtonen. | Kuva: Mika Hyvönen,

Vasemmalta hopeamitalisti Valtteri Leinonen, maailman mestari Mikko Ylätalo ja pronssimitalisti Antti Ylikitti. | Kuva: Mika Hyvönen

Vasemmalta hopeamitalisti Valtteri Leinonen, maailman mestari Mikko Ylätalo ja pronssimitalisti Antti Ylikitti. | Kuva: Mika Hyvönen

 

9Jan/170

Viikon jäsen – Kajsa Wickström

Ensimmäisenä vuoden 2017 Viikon jäsen -sarjassa tutustumme seuran edelliseen puheenjohtajaan, Kajsa Wickströmiin ja kuulemme vähän hänen mietteistään lajista..

Milloin aloitit frisbeegolfin ja miten löysit lajin pariin?

Tänä kesänä tulee kuluneeksi 10 vuotta siitä, kun ensimmäisen kerran koskin kiekkoon. Minun ja avomieheni Kimmon tuttava harrasti lajia silloisen työporukan kanssa, ja oli kovasti kehunut lajia. Kesällä 2007 oli vuorossa yhteisen kaverimme polttarit, johon miehet suunnittelivat frisbeegolfia ohjelmaksi. Hankimme Kimmon kanssa kiekot jo tuota ennen, ja siitä se sitten lähti. Itse en noihin polttareihin osallistunut, joten Kimmo on harrastanut lajia ehkä viikon verran pidempään kuin minä. Senpä takia hän varmasti heittää vähän pidemmälle, ryökäle sai etumatkaa.

Pro-D Hawk, eli "haukkis", lähdössä lentoon Hiirosen 4. väylällä syyskuussa 2007.

Pro-D Hawk, eli "haukkis", lähdössä lentoon Hiirosen 4. väylällä syyskuussa 2007.

Miksi juuri frisbeegolf? Millä sanoilla markkinoisit lajia ummikolle?

Frisbeegolf on sosiaalinen yksilölaji, jossa olet vastuussa vain omista heitoistasi. Laji sopii kaikille. Kilpailet itseäsi vastaan, mutta teet sen yhdessä muiden kanssa. Frisbeegolf on uskomattoman tasa-arvoinen laji, jossa samassa ryhmässä pelaavat Euroopan mestarit ja vasta-alkajat, 70-vuotiaat ja juniorit. Lajissa kiehtoo jatkuva kehitys, voit aina oppia uusia asioita ja parantaa peliäsi.

Mitkä ovat pelilliset vahvuutesi? Entäs mitä haluaisit vielä kehittää?

Vahvuuksia, onko niitä? Ehkäpä tarkkuus ja (hysse)lähärit ovat suurimpia vahvuuksiani. Haluaisin saada heittoihin lisää mittaa.

Lempikiekkosi perusteluineen.

Draivereista ykkönen on Jade, monipuolinen kiekko jonka pystyn heittämään hallitusti ja pitkälle. Toinen suosikki on Pure, softina. Purea opin käyttämään monipuolisesti vasta pari vuotta sitten, aiemmin en käyttänyt sitä muuta kuin puttaamiseen, nykyään myös avauksiin ja 95 %:iin lähestymisistä.

Kelpo avaus Jadella Peurungan amatöörien SM-kisoissa 2016.

Kelpo avaus Jadella Peurungan amatöörien SM-kisoissa 2016.

Mikä on kotiratasi? Entä suosikkiratasi, onko se sama vai joku muu rata?

Mainitsen aina Hiirosen kotiradakseni, sillä se on ensimmäinen rakkauteni. Harmittaa, että rata on tällä hetkellä niin huonossa kunnossa. Hiironen ansaitsee parempaa! Suosikkirata, mikähän se olisi? Serpent Hill olisi kiva, jos siellä ei olisi niitä käärmeitä mutta Meri-Toppilakin on ihan mukava.

Oletko asettanut tavoitteita frisbeegolfissa? Jos niin millaisia?

Olen asettunut lukuisia tavoitteita vuosien varrella. Joskus tavoitteet on saavutettu, joskus ei. Tulevalle kaudelle asetan (taas) tavoitteekseni saada ratingin yli 800. Se käväisi siellä hetkittäin syyskuussa, mutta lokakuun päivitys pudotti taas ratingin pinnan alle tavoitteen.

Mitä saavutustasi lajin parissa arvostat eniten?

Pelillisistä suorituksista arvostan eniten SM-hopeaa vuoden 2015 amatöörien SM-kisoista FA1-luokassa. Se oli kova juttu! Ennakkoon lähdin pelaamaan itseni 8 parhaan joukkoon (mukana oli 16 naista) enkä kahden kierroksen jälkeen voinut tajuta, että olin kolmantena. Siitähän se nälkä sitten iski, ja päätin lähteä viimeiselle kierrokselle ottamaan, mikä minulle kuuluu. Ihan en yltänyt kultaan, mutta sain parannettua sijoituksia yhdellä ja pidettyä kovat kilpasisaret takana. Sain pidettyä pääni kylmänä koko finaalikierroksen ajan, aivan ihmeellinen saavutus sekin jo itsessään.

2. sija amatöörien SM-kisoissa 2015.

2. sija amatöörien SM-kisoissa 2015.

Muista saavutuksista onkin sitten vaikeampi valita se kaikesta arvostetuin. Sain kunnian toimia Oulun frisbeeseuran puheenjohtajana 4 vuoden ajan, ja noihin vuosiin mahtuu niin monta mahtavaa asiaa, että on mahdotonta sanoa vain yksi. Tai noh, sanotaanko, että arvostan sitä, että seuran jäsenet luottivat minuun sen verran, että valitsivat minut puheenjohtajaksi ja vielä ensimmäisen vuoden jälkeen kolmelle jatkokaudelle.

Puheenjohtajakautesi päättyi, mitä nyt? 

Jatkan edelleen hallituksessa sihteerinä ja tiedottajana. Puheenjohtajan tehtävistä pidin ehkä eniten tiedottamisesta ja ihmisten kanssa toimimisesta, joten on mukavaa, että nämä hommat jatkuvat. Pidän valokuvaamisesta, joten senkin takia tiedottajan tehtävä on erittäin mieluisa.

Iloisia naisia ja junioreita Matalan kynnyksen kisoissa.

Iloisia naisia ja junioreita Matalan kynnyksen kisoissa.

Tälle kaudelle olen lisäksi luvannut tuovani naisille ja junioreille suunnatut Matalan kynnyksen kisat takaisin Ouluun vuoden tauon jälkeen. Kisat ovat tarkoitettuja lajin vasta löytäneille junioreille ja naisille, jotka pääsevät heittämään kokeneemman "kummin" ohjauksessa kierroksen. Sana "kisa" on ehkä hieman harhaanjohtava, ei tässä mistään suuremmasta kisasta ole kyse. Toivottavasti näemme kesällä lukuisia uusia junioreita ja  naisia radalla nauttimassa tästä maailman parhaimmasta lajista #hyvässäseurassa!

Kiitos haastattelusta ja onnea tulevaisuuteen.

Ensi viikolla pääsemme tutustumaan lähemmin seuran uuteen puheenjohtajaan Toni Kariniemeen ja kuulemme muun muassa, millaisia visioita ja suunnitelmia hänellä on seuran toiminnalle.

1Jan/170

Oulun frisbeeseura 20 vuotta 2017

Hyvää uutta vuotta, arvon frisbeekansa!
Oulun frisbeeseura täyttää tänä vuonna 20 vuotta, ja tätä tullaan juhlistamaan eri tavoin pitkin vuotta.

Juhlavuoden virallinen tunniste on #OFSseason ja oheessa juhlavuoden logo. Tervetuloa mukaan juhlimaan #hyvässäseurassa
ofs20v_1

28Dec/160

Katsastus vuosiin 2013-2016

Kajsa tässä, moi! Olen toiminut Oulun frisbeeseuran puheenjohtajana nyt hieman yli 4 vuotta. Nämä ovat olleet 4 mukavaa, mielenkiintoista mutta myös työntäytteistä vuotta. Ajattelin, että näin puheenjohtajakauteni lopun ollessa jo näkyvissä, voisin hieman tarkastella näitä menneitä vuosia, ja nostaa esiin muutamat kohokohdat ja parhaat muistoni näiltä vuosilta.

Proud member of OFS!

Proud member of OFS!

Puheenjohtajakauteni alkoi 2.11.2012 vuosikokouksen jälkeen, kun nuija siirtyi Lasse Keräseltä minulle. Hallituksessa toimi minun lisäksi Päivi Isopoussu, Sakari Eirola, Niko Kemi, Antti Malo sekä Erno Väyrynen. Olin jo ennen kokousta keskustellut asiasta mm. Ernon kanssa, joka lupasi tulla mukaan hallitukseen konkarin ominaisuudessa, jos minä asetun ehdolle puheenjohtajaksi. Sain mielestäni aivan huiput tyypit kenen kanssa tehdä hommia, ja puhkuin intoa vuosikokouksen jälkeen.

Ehkä tämän kehtaa jo nyt tässä vaiheessa tunnustaa (vaikkei se taida tulla kaikille edes yllätyksenä): En ollut täysin tyytyväinen siihen, miltä seuran toiminta näytti vuonna 2012 kun liityin seuraan. Mietin, että ehkä asioita voisi tehdä ”lite bättre”, kuten eräs ruotsalainen jääkiekkovalmentaja tapasi sanoa. Minulla oli aiempaa kokemusta yhdistyksen hallituksessa istumisesta ja puheenjohtajan nuijan heiluttamisesta, joten päätin ryhtyä hommiin. En vain tiennyt, että tästä tulisi näin pitkäkestoinen projekti. Vaikka välissä on väsyttänyt, voin kliseisesti todeta, että päivääkään en vaihtaisi pois.

On tämä PJ:n homma välissä aika raskasta...

On tämä PJ:n homma välissä aika raskasta...

Eräänä tavoitteena oli laajentaa ja kasvattaa toimintaa. Halusin, että Oulun frisbeeseura olisi urheiluseura, jolla on monenlaista toimintaa monenlaiselle ihmiselle. Tiedostin kuitenkin, että seuran toiminta kumpuaa jäsenistä, ja meidän on pystyttävä tarjoamaan jäsenille juuri sellaista toimintaa, jota he toivovat. Olen silti melko monelle vastannut kysymykseen ”Miksi OFS:illa ei ole sitä-tai-tätä?”, että eihän se ole kuin tehdä, haluatko sinä ottaa vastuun? Hallituksen tehtävä ei ole tehdä kaiken itse, vaan hallituksen tehtävä on tarjota puitteet ja mahdollisuudet erilaiselle toiminnalle.

Eihän se Oulunsalon sali iso ollut, mutta hyvin mahtui treenaamaan.

Eihän se Oulunsalon sali iso ollut, mutta hyvin mahtui treenaamaan.

Ensimmäinen hallituksen tekemä päätös koski talviharjoitteluvuoroja: päätimme hakea Ouluhallilta harjoitteluvuoro ja lisäksi puttivuoro Oulunsalon urheilutalolta. Siitähän se sitten lähti rullaamaan. Seuraavana oli vuorossa piparkakkuja ja joulutorttuja Päivin luona. Siinä kokouksessa päätimme Tour de Oulusta, ja varmaan jostakin muustakin, mutta kokoustarjoilujen lisäksi muuta ei jäänyt mieleeni.

Huom: Kuvituskuva. Kuvan tortut eivät liity tapaukseen.

Huom: Kuvituskuva. Kuvan tortut eivät liity tapaukseen.

OFS:n ensimmäinen kisa vuonna 2013 oli BSC:n kanssa yhteistyössä järjestetty Kisa lasten hyväksi. Kisa oli hyväntekeväisyystapahtuma, jossa kerättiin 1100 euroa lahjoituksena Oulun yliopistollisen sairaalan osasto 60:lle ja 65:lle. Vuonna 2013 Tour de Oulu järjestettiin ensimmäistä kertaa kahden bussin kisana, ja osallistujia oli huikeat 93. Tuolta päivältä mieleeni jäi parhaiten viimeinen, väsynyt kierros Linnanmaan Prisman ja Syynimaan maastoissa. Olenkohan koskaan kikattanut yhtä paljon kuin tuolloin Jennin, Hannelen ja Anitan seurassa.?  ”Tää on helppo kolmonen” , ja lappuun jokaiselle vitonen…

Syynimaan puskat tulivat TdO:ssa 2013 valitettavan tutuiksi meille kaikille.

Syynimaan puskat tulivat TdO:ssa 2013 valitettavan tutuiksi meille kaikille.

Kesällä 2013 käynnistyi Lady Tour, johon kuului siihen aikaan vain neljä osakilpailua. Oulun osakilpailu Ladies’ Open järjestettiin Virpiniemessä toukokuussa ja mukana oli 13 naista. Tästä jäi parhaiten mieleen PDGA:n sääntöjä törkeästi rikkonut nimettömäksi jäänyt EM-tasollakin kilpaillut caddie, joka toukokuisessa helteessä kantoi pelaajansa bägiä paidatta...

Joko tämä rikos on vanhentunut?

Joko tämä rikos on vanhentunut?

Heinäkuussa 2013 toimin ensimmäistä kertaa ison PDGA-kisan TD:nä. Voi huhhuh, sitä kisakoneen kanssa säätämistä. Tauolla piti oikein soitella liiton Tapani Aululle, joka omalta tietokoneelta kävi säätämässä täpät oikeisiin kohtiin, jotta saimme toisen kierroksen ryhmät tehtyä. Mukana apulaisena oli silloin Anita Määränen sekä Jukka Karjalainen.

Osallistuimme maaliskuussa 2013 Ookkonää Big Airiin, ja seurauksena siitä Kaleva pyysi meitä järjestämään heinäkuussa 2013 Ookko nää –tapahtuman. Ookko nää heittäny frisbeetä järjestettiin kaksi tapahtumaa, jossa tarjottiin lapsille ja nuorille sekä aikuisille mahdollisuus tutustua lajiin. Lasten ja nuorten päivänä paikalle tuli noin 70 innokasta pientä heittäjää vanhempiensa kanssa, ja aikuisten iltana paikalla oli arviolta jopa 150 heittäjää. Nämä olivat todella mukavia tapahtumia, ja olisi ehkä syytä järjestää samanlaisia taas uudestaan?

Lajiesittelyä Ookkonää Big Airissa.

Lajiesittelyä Ookkonää Big Airissa.

Seuran mestaruuskisat järjestettiin kaksipäiväisenä lokakuussa 2013. Koittakaapa arvata, montako pelaajaa osallistui kisoihin? 35, ei kovin montaa nykytilanteesta katsottuna. On silti muistettava, että vuonna 2013 seuran jäsenmäärä kipusi ensimmäistä kertaa yli 100 ja vuoden lopussa seuralla oli jo 110 jäsentä. Näistä jäsenistä 15 olivat naisia.

Seuranmestaruuskisojen tunnelmaa. Lunta, jo lokakuussa?!

Seuranmestaruuskisojen tunnelmaa. Lunta, jo lokakuussa?!

Vuonna 2013 järjestettiin myös ensimmäinen OFS Awards Oulun keskustassa, Technopoliksen saunatilassa. Tilaisuus oli oikein mukavaa, ja siitähän se perinne sitten lähti….

Erno Väyrynen jätti hallitustouhut vuoden 2013 päätteeksi, hän taisi itse asiassa muuttaa Jenkkilään jo ennen kuin hallitus vaihtui. Olimme vuonna 2013 päättäneet hakea vuoden 2014 SM-kisat Ouluun. SM-kisojen TD:ksi valittiin/nimettiin/pakotettiin Erno, joka lupasi tulla kesäksi Ouluun hoitamaan TD-hommat, ja minä hoitaisin yhteydet kaupungin suuntaan täältä käsin. Puhuin jo hakuvaiheessa, että jos kisat saadaan, voisin mielelläni jatkaa vielä vuoden puheenjohtajana, jotta saadaan käynnistetty hanke vietyä kunnialla maaliin.

SM-kisoja edelsi pitkä talkoorupeama.

SM-kisoja edelsi pitkä talkoorupeama.

Vuoden 2014 hallitukseen sain seurakseni edellisen vuoden hallituksesta Antti Malon, ja lisäksi uusina jäseninä Jukka Karjalaisen, Anita Määräsen, Mikko Tolosen ja Mikko Pullin.

SM-kisoja paremmin on kuitenkin jäänyt mieleen ensimmäinen Ainon päivän kisa, joka järjestettiin osana vuoden 2014 PDGA Womens Global Eventiä, eli naisille tarkoitettua maailmanlaajuista tapahtumaa. Oulussa kisaan osallistui 19 naista. Erityisen hienona asiana tuosta kisasta jäi mieleen Kaisa Korhosen FA4-lohkon voitto. Hän voitti siis tuon lohkon ihan koko WGE:ssä, heittäen parhaimmat ratingit (ka 828,5) kaikista tuohon lohkoon eri puolella maailmaa osallistuneiden naisten keskuudessa.

Ensimmäinen Ainon päivän kisa 2014.

Ensimmäinen Ainon päivän kisa 2014.

Päätimme myös vuonna 2014 kaupungin aloitteesta hakea EM-kisoja Ouluun. Tuo kaupungin ehdotus tuli meille aivan puun takaa. Tuosta on jo kulunut muutama vuosi, joten saatan muistaa väärin, mutta muistelisin että Anita oli kanssani kokouksessa kaupungin kanssa. Siinä kokouksessa käytin läpi tulevia SM-kisoja ja sitä, mitä ne vaativat ja mitä toivomme kaupungilta. Palaveriin osallistui myös kaupungin isännöitsijä Jari Leviäkangas, joka avasi suunsa vasta ihan kokouksen lopussa. Hän kysyi, olemmeko koskaan ajatelleet hakea vielä suurempia kisoja? Jotain suuria kisoja, ”mitä näitä nyt teidän lajissa onkaan?”.

Kävi nimittäin ilmi, että Oulun kaupunki oli mukana jossain Sport Finland –nimisessä yhteistyössä, joka oli osaa Kansallisen olympiankomitean toimintaa. Jari oli Oulun kaupungin tapahtumatiimin kautta mukana tässä verkostossa, jossa osallistuvien kaupunkien vahvuuksia kisajärjestäjinä oli tarkasteltu. Oulun vahvuudeksi oli valittu frisbeegolf.

Kesällä 2014 järjestettiin lukuisia kisoja, mm. HiirosHima Open.

Kesällä 2014 järjestettiin lukuisia kisoja, mm. HiirosHima Open.

Niinhän siinä sitten kävi, että Oulun kaupungin ja Frisbeegolfliiton huikealla tuella päätimme hakea oikeutta järjestää vuoden 2016 EM-kisoja. Voitte varmasti arvata, mitä pohdin (ääneen) vuoden lähestyessään loppua. ”No olisikohan sitten sama jatkaa puheenjohtajana vielä vuoden 2015 ja siitä sitten vielä vuoden 2016, jos me saadaan EM-kisat tänne Ouluun”. (Loput on historiaa, kuten tavataan sanoa).

Vuonna 2014 tehtiin myös vähän talkoita: Hiirosen tiipaikat uusittiin, ja Toppilassa peräti 8 väylää koki uudistuksen. Suurimman uudistuksen koki kenties Virpiniemi, jossa väylien varrella olevat puustot karsittiin hieman (tai jollain väylillä hieman enemmän).

Hiirosen talkoissa nähtiin Suomen mestari lapion varressa.

Hiirosen talkoissa nähtiin Suomen mestari lapion varressa.

Vuonna 2014 käynnistimme naisille ja tytöille suunnatut Matalan kynnyksen kisat. Kisat, jossa pelataan pienissä ryhmissä, joissa jokaisessa on opas tai ”kummi” mukana. Nämä olivat oikein mukavia kisoja, jotka ovat tuoneet seurallemme uusia naisjäseniä , joista osa ovat myöhemmin osallistuneet oikein ”oikeisiin” kisoihin.

Paula Määttä on aloittanut kisauransa Matalan kynnyksen kisoista.

Paula Määttä on aloittanut kisauransa Matalan kynnyksen kisoista.

Vuonna 2014 seuralla oli 133 jäsentä, selkeää kasvua edellisvuodesta. Seuran kaksi tunnetuinta jäsentä tuolla kaudella lienevät EM-pronssia napannut Juho Pariviainen sekä EM-kullan tuliaisena tuonut Jenni Eskelinen.

Suomen frisbeegolfliitto palkitsi tammikuussa 2015 vuoden parhaimmat, ja OFS valittiin vuoden parhaimmaksi seuraksi seuraavin perusteluin:

”OFS järjesti Oulun seudulla esimerkillistä lajitoimintaa kaikilla tasoilla paikallisista viikkokilpailuista henkilökohtaisiin SM-kilpailuihin. OFS teki laadukasta työtä SFL:n vision tärkeillä juniorityön ja naistyön osa-alueilla, loi harrastusmahdollisuuksia ja liikutti suomalaisia.”

Tuo huomionosoitus kertoi minusta hienolla tavalla siitä, että olimme oikealla polulla – matkalla kohti urheiluseuratoimintaa.

Olemme Suomen paras seura!

Olemme Suomen paras seura!

Vuosi vaihtui, ja saimme uuden hallituksen. Vuoden 2015 hallituksen jäsenet olivat Jukka Karjalainen, Kimmo Mäenpää, Jenni Eskelinen, Tero Hyvönen sekä Mikko Pulli.

Vuosi 2015 oli hieman ”välivuosimainen”, toivuttiin SM-kisoista ja odotettiin tulevia EM-kisoja. Kisoja kuitenkin järjestettiin, peräti 8 PDGA-kisaa ja lukuisia pienempiä kisoja. Hallivuorot pyörivät tuttuun tapaan, ja sen lisäksi seura tarjosi ensimmäistä kertaa pipolätkävuoron jäsenilleen Lintulassa. Pipolätkä onkin hieno esimerkki toiminnasta, joka on lähtenyt liikkeelle yksittäisen jäsenen ideasta. Lisää tällaisia!

Huikean hienoa tunnustusta Oulun kaupungilta.

Huikean hienoa tunnustusta Oulun kaupungilta.

Saimme alkuvuodesta myös toisen tunnustuksen, joka lämmitti vähintään yhtä paljon kuin tuo liiton antama huomionosoitus. Oulun frisbeeseuralle myönnettiin nimittäin Oulun kaupungin toimesta tasa-arvoista liikuntakulttuuria edistävä tunnustuspalkinto, jonka arvo oli 2500 euroa. Perusteluissa sanotaan:

”Seura on ennakkoluulottomasti rohkealla asenteella ja otteella edistänyt frisbeegolfin tunnettavuutta ja lajitietoa Oulun seudulla. Lajin harrastajamäärä on kasvanut voimakkaasti ja erityisesti vuonna 2014 seuran toiminnan pääpaino on ollut naisten ja junioreiden toiminnan edistämisessä. Laji edustaa liikuntamuotoa, jonka aloittamisen kynnys on matala ja lajia voivat harrastaa myös eri-ikäiset ja eritasoiset liikkujat yhdessä. Seuran jäsenet osallistuvat aktiivisesti vahvaa talkoohenkeä osoittaen lajin olosuhteiden kehittämiseen ja ylläpitämiseen Oulussa. Oulun Frisbeeseura on ansioitunut myös eritasoisten kilpailujen järjestäjänä tuoden hienolla tavalla esille niin oululaisuutta kuin oululaista osaamista. Frisbeegolfseuran jäsenet ovat menestyneet loistavasti paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa. Nämä mainiot saavutukset ovat varmaankin omalta osaltaan innostaneet uusia nuoria ja vanhempia harrastajia lajin pariin."

Uusien pelaajien tapahtuman osallistujat ja ohjaajat.

Uusien pelaajien tapahtuman osallistujat ja ohjaajat.

Ja nämä tunnustukset tulivat jopa ennen vuoden 2015 päätapahtumaa (jota minusta voitaisiin uusia 2017, pitääpä oikeastaan nostaa asia esiin jo ensimmäisessä kokouksessa tammikuun alussa). Järjestimme nimittäin uusille pelaajille suunnatun tapahtuman, johon osallistui lähes 30 lajista innostunutta nuorta ja aikuista. Paikalla oli 11 ohjaajaa seuran riveistä. Nelituntisessa tapahtumassa käytiin läpi erilaisten heittojen lisäksi myös lajin perussäännöt ja etiketti. Tuo oli oikein mukava tapahtuma ja antoi varmasti osallistujille kipinän jatkaa harrastamista ja liittyä seuraan.

Uusie pelaajien tapahtuma pidettiin Virpiniemessä.

Uusie pelaajien tapahtuma pidettiin Virpiniemessä.

Vuoden 2015 kisoista parhaiten on jäänyt mieleeni ensimmäinen PDGA-kisa ikinä napapiirin pohjoispuolella, eli Naamivaara Open Pellossa. Kisan TD:nä toimi Mika Ylisaukko-oja, joka jo hyvissä ajoin pyysi minut apu-TD:ksi ja tarjosi minulle ja Kimmolle ilmaisen yösijan kiitokseksi. Matkasimme kisapaikalle hyvissä ajoin torstaina, ja perjantai tarjosi upeaa aurinkoista säätä. Harvionpa sitä pääsee pelaamaan t-paidassa toukokuussa noin pohjoisessa. Noh, varsinainen kisapäivä tarjosi sitten toisenlaisen yllätyksen: maan valkoiseksi jättävän märän, ikävän ja karmean loskasateen. En ole koskaan pelannut niin kohmeisilla käsillä. Naamivaara Open 2015 – never forget!

Ihana sää Naamivaarassa.

Ihana sää Naamivaarassa.

Vuoden 2015 lopussa meillä oli peräti 186 jäsentä! Uskon, että yksi syy tähän räjähdysmäiseen jäsenmäärän kasvuun oli seuran saamassa myönteisessä näkyvyydessä, jonka SM-kisat sekä Jennin ja Juhon EM-menestys toi. Ehkä meitä alettiin myös nähdä urheiluseurana, joka on avoin kaikille ja jonka toimintaan voi tulla mukaan matalalla kynnyksellä, vaikkei entisestään tuntisi ketään seuran jäsenistä?

Vuosi 2015 oli myös Pikkaralan Frisbeegolfin syntyvuosi. Seuran hallitus kysyi jäsentensä mielipidettä osuuskuntaan liittymisestä, ja teki sen jälkeen päätöksen lähteä mukaan osakkaaksi osuuskuntaan. Pikkarala Frisbeegolf tarjoaa seuralle huikeat mahdollisuudet järjestää kisoja rauhallisella, frisbeegolfille pyhitetyllä alueella.

MR. OFS himself puttaamassa Pikkaralan avajaiskisassa.

MR. OFS himself puttaamassa Pikkaralan avajaiskisassa.

OFS Award järjestettiin jo kolmatta kertaa, ja siitä jäi erityisen hienona muistona mieleen jäsenten minulle äänestämä palkinto. Minut valittiin Vuoden Amatööriksi, koska olin syyskuussa napannut amatöörien SM-kisoista hopeaa naisten sarjassa. Tuo on (toistaiseksi) paras suoritukseni kisoissa.

Vieläkö jaksat lukea? Ei ole enää kuin yksi vuosi jäljellä.

Vuosi 2016 – EM-kisavuosi ja viimeinen puheenjohtajavuoteni (ainakin tältä erää, never say never…). Vuoden 2015 lopussa teimme sääntöuudistuksen, jonka myöstä hallituksen kokohaarukka kasvatettiin. Niinpä saimme vuodelle 2016 seuran suurimman hallituksen koskaan. Sanoisin, että tämä oli järkevä ratkaisu, sillä kun hallituksen jäseniä on enemmän, tekijöitä ja vastuuhenkilöitä löytyy enemmän ja hommia voi jakaa.

Viimeinen luotsaamani hallitus.

Viimeinen luotsaamani hallitus.

Vuoden 2016 hallituksessa jatkoivat vanhoina jäseninä Jenni Eskelinen, Jukka Karjalainen, Mikko Pulli, Kimmo Mäenpää ja Tero Hyvönen, uusina jäseninä mukaan tulivat Joni Tuomiranta ja Toni Kariniemi.

Vuoden 2016 suurin projekti oli kieltämättä EM-kisat, josta voisin kirjoittaa paljon. Todettakoon kuitenkin lyhyesti, että kisat menivät hyvin, vaikka kulissien takana tuntui välissä siltä, että tekemättömiä hommia on aivan liikaa, käsipareja liian vähän ja tuleeko tästä sittenkään mitään? No tulihan siitä. Suurin ja hienoin frisbeegolftapahtuma, mitä ikinä on järjestetty Oulussa, Suomessa tai edes Euroopassa (noh, onhan nuo Jussin kisat Nokialla tai Järvassa hienoja nekin, mutta vähäsen pitää vetää kotiinpäin).

Jenni ja Juho, 2/3 seuran EM-kilpailijasta.

Jenni ja Juho, 2/3 seuran EM-kilpailijasta.

EM-kisat tarjosivat huikean hienoja hetkiä, mutta myös niitä urheiluun kuuluvia katkeria tappioita ja nieltyjä kyyneliä. En pysty vieläkään miettimään lauantaisia ratkaisuhetkiä naisten kärkikortissa tuntematta palan kurkussa, niin paljon harmitti seurakaverini ja ystäväni Jennin puolesta kun hienosti alkanut loppukiri ei kantanutkaan loppuun asti. Puhumattakaan siitä, mitä tapahtui pari ryhmää naisten takana miesten kärjessä. Eihän me tehty tällaista käsikirjoitusta? Voittajanhan piti tulla Oulusta, meidän seurasta… Mutta tällaista urheilu on, tunteita herättävää.

Junioriklinikka kesällä 2016.

Junioriklinikka kesällä 2016.

Vuoden 2016 positiivisimpia tunteita herättävä asia oli Tero Hyvösen ideasta käynnistyneet junioritreenit, ja niitä edeltävä junioriklinikka, johon osallistui lähes 40 lasta. Junioritreenien ansiosta saimme seuraan mukaan muutamia hienoja junioreita, oikeita tulevaisuuden lupauksia. Erityisen iloinen olen siitä, että saimme mukaan myös tyttöjunnuja – lajihan sopii kaikille! Näistä nuorista kourallinen jatkoi harjoituksia viikottain.

Junioritreenien viimeisellä kerralla nuoret saivat pelata kierroksen Juho Parviaisen kanssa.

Junioritreenien viimeisellä kerralla nuoret saivat pelata kierroksen Juho Parviaisen kanssa.

Läpi näiden neljän vuoden Ladies' Open on järjestetty joka vuosi, eikä vuosi 2016 ollut mikään poikkeus. Tälläkin kertaa kisa keräsi 18 naista yhteen pelaamaan hauskaa kisaa hyvässä seurassa. Ja kuten kuvista näkee, tyttöjunnutkin osallistuivat. Matalan kynnyksen kisat olivat valitettavasti tauolla 2016, lähinnä minun ja toisen vetäjän Tuijan kiireiden takia. Mutta, olen tehnyt uuden vuoden lupauksen: Matalan kynnyksen kisat käynnistyvät taas 2017!

Ladies' Open 2016, ja ennätysmäärä junnuja mukana!

Ladies' Open 2016, ja ennätysmäärä junnuja mukana!

Vuosi 2016 on pian loppu, ja harmikseni joudun toteamaan, että vielä ei mennyt 200 jäsentä rikki. Tällä hetkellä seurassa on 197 jäsentä. Mutta ehkäpä ensi vuonna, se jää nähtäväksi!

OFS, parasta porukkaa radalla ja radan ulkopuolella!

OFS, parasta porukkaa radalla ja radan ulkopuolella!

Neljä vuotta, yhtä monta sivua Word-dokumenttia tekstiä testamenttina. Olikohan tässä kaikki? Tuskin. Olenkohan unohtanut jotain? Todennäköisesti.

Tämä on kuitenkin ollut erinomaisen hienoa aikaa, ja on ollut mahtavaa olla kasvattamassa ja kehittämässä Oulun frisbeeseuran toimintaa.  Olen ylpeä siitä, että olen saanut olla Suomen parhaimman frisbeeseuran puheenjohtaja neljä vuotta, ja kiitollinen siitä, että olette olleet tukenani ja apunani. Olen tavannut mahtavia ihmisiä, saanut lukuisia uusia ystäviä ja siirrän puheenjohtajan nuijaa eteenpäin monia kokemuksia rikkaampana, olen saanut harrastaa rakastamaani lajia #hyvässäseurassa.

#hyvässäseurassa

#hyvässäseurassa

Nyt on kuitenkin aika ottaa askel taaksepäin ja tehdä uusi aluevaltaus: ryhdyn nimittäin rivijäseneksi hallituksessa. Saa nähdä, miten siinä käy, kun pitäisi osata olla hiljaa ja kuunnella puheenjohtajaa... Olen ilmoittanut, että olisin kiinnostunut toimimaan seuran tiedottajana ja sihteerinä. Joten tulette kyllä kuulemaan minusta jatkossakin.

Lopuksi haluaisin vielä katsoa hetken tulevaisuuteen, pian alkavaan uuteen vuoteen. Ensi vuonna Oulun frisbeeseura täyttää 20 vuotta, ja sitä tullaan juhlistamaan monella eri tavoin vuoden aikana. Vuosi 2017 olkoon Oulun frisbeeseuran vuosi, OFSin kausi. Let the #OFSseason begin!

-Kajsa Wickström

15218678_649587098543389_392025519_n