Oulun Frisbeeseura ry

26Feb/180

Viikon jäsen – Jari-Pekka Teurajärvi

Jari-Pekka Teurajärvi

Jari-Pekka Teurajärvi

Tämän viikon jäsen on Jari-Pekka Teurajärvi, joka on harrastanut frisbeegolfia enemmän tai vähemmän tosissaan kolmisen vuotta. JP on myös innokas bägituunaaja, jonka projektista kuulemme lisää tässä jutussa.

Milloin aloitit frisbeegolfin ja miten löysit lajin pariin?

2008 tai 2009 sain ensikosketuksen lajiin työpaikan virkistyspäivänä Hiirosessa. Aloitin harrastuksen varsinaisesti 2015 ja kilpapelaamisen 2017.

Tuolloin kesällä 2015 kirjaimellisesti pakotin hyvän ystäväni Hiiroseen kiekkojen kanssa. Olin saanut jostakin lahjaksi sellaisen kolmen kiekon aloituspakkauksen. Kaverilla oli omat vastaavat lahjakiekot muovipussissa ja mulla vanhassa koulurepussa.

Olimme aikaisemmin harrastaneet yhdessä mm. pallogolfia. Nyt kaverin tilanne oli se, ettei aurinko ei paistanut risukasaan. Jotain oli tehtävä.

Kaverille frisbeegolf oli kuin huumetta ja hän jäi kerrasta koukkuun. Kävi sinä kesänä varmaan melkein joka päivä radalla. Mulla tahti oli aluksi harvempi.

JP Pellon Naamivaarassa kisailemassa.

JP Pellon Naamivaarassa kisailemassa.

Miksi sinä hurahdit frisbeegolfiin? Mikä siinä viehättää erityisesti?

Frisbeegolf on halpa harrastus verrattuna vaikkapa pallogolfiin. Pelatessa pääsee liikkumaan ulkona ja luonnossa ympäri vuoden, toisin kuin pallogolfissa. Frisbeegolf on sosiaalinen yksilölaji. Pelata voi kaikentasoisten kanssa, mutta suoritus on jokaisen oma.

Lajissa viehättää sen loputon vaikeus. Loputon siinä mielessä, että joka päivä voi oppia uutta tai oppia pois vanhasta. Vaikeudesta kertoo se, että kahta samanlaista heittoa ei ole. Jokainen heitto on kuin lumihiutale, ainutlaatuinen.

Kuinka usein käyt pelaamassa kierroksen tai harjoittelemassa?

Omaa kehoa on tärkeä kuunnella ja levolle sekä palautumiselle tulee antaa aikaa.

Talvella käyn hallissa 2-3 kertaa viikossa ja radalla 2-3 kertaa viikossa. Kesällä radalla 4-6 kertaa viikossa, kisat mukaan lukien.

Tänä talvena olen pelannut ulkona aikaisempaa paljon enemmän. Ledivalot kiekoissa ovat mahdollistaneet pelaamisen myös pimeinä arki-iltoina.

Lempikiekkosi perusteluineen.

Valitsen sen jota heitän eniten: West Side Discs bt soft Kruunu (Crown). Kyseessä on putteri, jolla puttaan greenillä. Suorat lähestymisheitot onnistuvat parhaiten hieman vakaammalla VIP muovisella Kruunulla.

Kruunussa on suora ja liidokas lentorata. Bt soft muovi tuntuu kädessä sopivan pehmeältä ja pitävältä. Minun lyhyillä sormilla saa siitä hyvän otteen.

Tämä on ainoa kiekko, jota en vaihtaisi bägistä.

Tästä(kään) bägistä JP ei vaihtaisi Kruunua pois.

Tästä(kään) bägistä JP ei vaihtaisi Kruunua pois.

Mikä on kotiratasi? Entä suosikkiratasi, onko se sama vai joku muu rata?

Kotirata on Hiironen, koska se on lähin rata. Hiirosessa voi nykyään pelata myös kesäisin, koska alueen kunnostus onnistui kohtuullisesti ja kuivatti aikaisemmin erittäinkin märkää ratapohjaa.

Suosikkirataa minulla ei ole, mutta Oulun seudulla on hyvä ratavalikoima.

Olemme saaneet talven aikana seurata sinun Zuca-projektia facebookin ja Instagramin kautta. Voisitko kertoa vähän siitä. Mistä innostus lähti ja joko Zuca on valmis?

Olin syksyllä kolme viikkoa loukkaantuneena selkäkipujen vuoksi. Talvella minulla on 12 kiekon bägi, mutta se on kesää ajatellen liian pieni. Oululaisesta frisbeegolfliikkeestä ehdotettiin Zucaa. En ollut sitä edes vaihtoehtona ajatellut, mutta innostuin heti.

Ostin liikkeen näytekappaleen ja väri oli tietenkin väärä. Päätin maalata sen ja siitä se projekti sitten laajeni. Halusin Zucasta persoonallisen ja käytännöllisen.

Facebookissa olen aiheeseen liittyvässä ryhmässä ja sieltä näkee muiden tuotoksia. Tavoite on saada kesäksi kärry ”näyttelykuntoon”. Zuca ei taida olla koskaan valmis, kuten en minäkään pelaajana.

Tässä linkki YouTube videoon, jonka kuvasin tämän hetken aikaansaannoksesta

Mitä haluaisit sanoa kaikille, jotka eivät vielä ole löytäneet tämän mahtavan lajin pariin.

Lajia kannattaa käydä kokeilemassa kokeneen frisbeepelaajan kanssa. Lajista nauttii paljon enemmän, jos joku neuvoo perusteita. Samalla oppii liikkumaan kentällä oikein ja perussäännöt.

Lisäksi kertoisin samoja pointteja, kuin vastauksessani ylempää lajin viehätyksestä.

Mitä tavoiteita sinulla on tulevalle kaudelle?

Tavoite on kehittyä pelaajana edelleen. Ensimmäisellä kisakaudella rating parani 70 pistettä ja sama parannus on tavoitteena tälle kaudelle.

Kilpailullisista tavoitteista päälimmäisenä on saada kisapaikka syyskuussa pelattaviin amatöörien SM-kisoihin MA40 luokassa. Olen ilmoittautunut Euroopan suurimpaan frisbeegolfkisaan, Tyyni 2018, kyseiseen MA40 luokkaan ja tämä on hyvä preliminääri.

Tavoitteena on myös järjestää onnistuneet PDGA kisat toukokuussa (25.-26.5.) Muhoksella Jari Härön, Petri Honkasen ja muun OFS-tiimin kanssa.

SuksiZuca Toppilassa.

SuksiZuca Toppilassa.

Mitä tekisit, jos aikaa ja rahaa olisi rajattomasti?

Minun on hyvin vaikea vastata tähän, koska olen realisti. Jos rajataan asia frisbeegolfiin, niin voin leikitellä ajatuksen kanssa.

Ammattivalmentajat olisivat ensimmäinen investointi. Pelaajat auttavat ja neuvovat toisiaa mielellään, mutta valmennukseen kaivataan ammattimaisuutta. Tällöin saataisiin myös kaikille jurioreille ja aloittelijoille opetettua oikeat tekniikat alusta alkaen.

Kiekkoja olisi tarjolla jokaiselle halukkaalle ja AJ Dessun sekä muiden hyvien ja harvinaisten kiekkojen valmistaminen aloitettaisiin uudelleen.

Radoilla olisi valaistus ja jokaisella väylällä lämmitetty tiipaikka. Valot syttyisivät radalle automaattisesti. Valaistus mahdollistaisi ympärivuotisen ja ympärivuorokautisen pelaamisen. Ratojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen ei olisi rajoitteena kuin mielikuvitus.

Jari-Pekka (keskellä) hyvässä seurassa, eli Jorin ja Hannun kanssa radalla.

Jari-Pekka (keskellä) hyvässä seurassa, eli Jorin ja Hannun kanssa radalla.

Kiekkoihin kehitettäsiin paikantimet ja erilaiset anturit mittamaan heiton ominaisuuksia. Heitosta saisi analyysin heti kännykän tai muun gadgetin ruudulle, eikä kiekkojen etsimiseen kuluisi peliaikaa.

Jokaisella kentällä olisi riittävä määrä sähköllä toimivia frisbeegolfautoja, jolloin myös liikuntarajoitteiset voisivat niillä huristella väylältä toiselle. Ahtaammilla metsäradoilla olis kaksipyöräiset Segwayt jokaiselle halukkaalle.

Talvisista kaupungeista löytyisi täysimittaiset sisäradat talviharjoittelua ja kisailua ajatellen.

Kisamatkat olisivat maksuttomia kuten kisatkin. Majoitus järjestyisi aina viiden, kuuden tai seitsemän tähden hotellissa maksutta. Hotelli ei edes saisi kyseisiä luokituksia ilman vieressä olevaa frisbeegolfkenttää.

Kuntien kaavoituksessa otettaisiin aina huomioon frisbeegolfin tarpeet ja varhaiskasvatukseen sekä perusopetukseen kuuluisi nokkahuilujen sijasta frisbeegolf.

Frisbeegolf olisi Olympialaji ja erilaisia sarjoja olisi enemmäin tai saman verran kuin uinnin MM-kisoissa.

Kaikki kisat olisi mahdollista katsoa suorana lähetyksenä, myös pienemmät ja höntsäkisat, kuten seuran viikkokisat.

Kiitoksia Jari-Pekka vastauksista. Toivotamme tsemppiä ja menestystä ratingin nostoon, sekä onnistuneita kisajärjestelyitä! 

Ensi viikolla on vuorossa tämän vuoden viimeinen viikon jäsen. Tämän sarjan lopettaa yksi seuramme tuoreimmista jäsenistä, joka on jo lyhyessä ajassa onnistunut vakuuttamaan taidoillaan. Kuka hän on? No se selviää viikon päästä!

Kommentit (0) Paluuviitteet (0)

Ei kommentteja vielä.


Leave a comment

Ei paluuviitteitä vielä.