Oulun Frisbeeseura ry

6Mar/170

Viikon jäsen – Mika Ylisaukko-oja

17121945_10155091706883390_1775802196_oTämän viikon jäsen on Mika Ylisaukko-oja. Mika on monelle oululaiselle ja Pohjois-Suomalaiselle frisbeegolfaajalle tuttu muun muassa Naamivaara Openin TD:nä. Tälle kaudelle Mika sai myös tiimipaikan Westsiden tiimistä. Kyselläänpä vähän miehen kuulumisia ja mietteitä frisbeegolfista.

Milloin aloitit frisbeegolfin ja miten löysit lajin pariin? Kerro vähän lajihistoriastasi.

Toukokuun lopussa 2009 sattui vapaapäivälle nätti sää ja kaipasimme kavereiden kanssa jotain mielenkiintoista aktiviteettia. Takaraivoon oli jäänyt jostain sana frisbeegolf ja huhu, että Toppilassa olisi rata. Etsimme lisätietoa Oulun frisbeeseuran verkkosivuilta, poimimme Prismasta kopittelukiekot mukaan ja painuimme puistoon. Muistan edelleen kun kävelin Meri-Toppilan ensimmäisen väylän tiipaikalle ja ihmettelen horisontissa näkyvää koria: "Miten se voi olla noin kaukana?". Piakkon heräsi epäilys, että meidän pelivälineemme eivät välttämättä sovellu tähän lajiin kovinkaan hyvin. Seuraavana päivänä hain Kärkkäiseltä Discraftin starter-setin (XL, Buzzz, APX) ja sitten mentiinkin jo sata lasissa.

Miksi juuri frisbeegolf? Millä sanoilla markkinoisit lajia ummikolle?

Frisbeegolf on mahtava laji, jota jokainen voi harrastaa omalla tavallaan. Höntsäkierros pari kertaa kesässä tai huippu-urheilijan tavoin päivittäin aktiivisesti harjoitellen ja kisaillen. Liikuntaa ja raitista ilmaa tulee aivan huomaamatta kun kävelee metsässä reppu selässä kilometrin toisensa jälkeen ja haluaa aina lisää. Suomi on puolillaan erilaisia ratoja, jotka tarjoavat parhaimmillaan unohtumattomia kokemuksia.

Suomesta löytyy monenlaisia frisbeegolfratoja. Tämä maisema on Riihivuorelta.

Suomesta löytyy monenlaisia frisbeegolfratoja. Tämä maisema on Riihivuorelta.

Millä pelin osa-alueella haluat kehittyä eniten? Mitkä ovat vahvuutesi?

Olen viettänyt lajin parissa niin paljon aikaa, että nykyään voi jo laskea vahvuudeksi kokemuksen. Olen pelannut noin 120:lla eri radalla ja tehnyt kaikki mahdolliset virheet niin monesti, että niistä on väkisinkin oppinut jotain. En ole vieläkään erityisen hyvä heittämään kiekkoa, mutta olen mielestäni kohtuullisen hyvä pelaamaan golfia. Järkeviä heittoja turvallisesti väylää pitkin. Tulospotentiaalia rajoittaa eniten draivin mitta ja kisoissa menestymistä sipulin kesto. Tänä vuonna keskityn harjoittelussa maksimidraiviin ja kämmenheittoon, puttia unohtamatta.

Kaudella 2017 Mika voi tituleerata itsensä tiimipelaajaksi.

Kaudella 2017 Mika voi tituleerata itsensä tiimipelaajaksi.

Sait tiimipaikan tälle kaudelle. Kyselläänpä kliseisesti "miltä nyt tuntuu" ja miten tämä vaikuttaa peliisi, jos ollenkaan?

Minut kutsuttiin vuodenvaihteessa mukaan Westside Discs:n uuteen Suomi-tiimiin. Tämä oli hieno kädenojennus heidän taholtaan, jota arvostan suuresti. Lähden alkavan kauden kisoihin kantamaan värejä ylpeydellä. Tällaisessa tilanteessa pelaaja kerää helposti ylimääräisiä suorituspaineita, jotka eivät ainakaan helpota tekemistä kisassa. Toivottavasti edellä mainittu kokemus auttaa. Toisaalta edellä mainittu vähemmän kylmä kisapää ei varmasti helpota tilannetta.

Omalla kohdallani siirtyminen sponssitiimiin ei tarkoita koko bägin sisällön vaihtumista, sillä olen pelannut jo useamman vuoden pääasiallisesti Latitude 64:n, Dynamic Discsin sekä Westsiden kiekoilla. Tällä hetkellä minulla on koekäytössä muutamia uusia ja vanhoja Westsiden kiekkomalleja, joista osa (kuten Pursi ja Miekka) tulee varmasti nousemaan kisabägiin maaliskuun loppuun mennessä. Mielenkiintoisia aikoja, kovalla innolla eteenpäin.

Nämä maisemat puolestaan ovat Hankoon Lillmärsanista.

Nämä maisemat puolestaan ovat Hangon Lillmärsanista.

Mitä saavutustasi lajin parissa arvostat eniten?

Ensimmäisenä tulee tietysti mieleen OFS puttimestaruus 2015! Olen sijoittunut muutaman kerran palkinnoille PDGA-kisoissa (esim Finnish Open 2013) ja ne ovat aina mieleenjääviä hetkiä. Eniten lämmittää silti Naamivaaran ratahankkeen onnistunut luotsaaminen kotipaikkakunnalla Pellossa. Samalla radalla olemme myös järjestäneet lukuisia hienoja kisatapahtumia, joista voi olla ylpeä. Keväällä mennään taas!

Esittele kotiratasi meille, onko kotiratasi myös suosikkiratasi vai onko suosikkisi jokin muu?

Fyysisen sijainnin perusteella kotiradaksi on pakko sanoa Meri-Toppila, mutta vielä tärkeämpi kotirata minulle on juurikin tuo edellä mainittu Naamivaara. Monipuolinen, semi-avoin metsärata, jossa on paljon korkeuseroja. Rata on perustettu 2011, jonka jälkeen siellä on tehty paljon talkootöitä ja vuosittain pientä perusparannusta sekä jatkokehitystä. Nykyään kiinteässä layoutissa on 20 väylää, joiden pituus vaihtelee välillä 56-173m. Oulun alueella suosikkini on ehdottomasti Virpiniemi, joka on sekä sopivan haastava, että mukava ja viihdyttävä rata. Muita suosikkejani Suomessa ovat Kaatis (Nummela), Beast (Nokia), Lauste (Turku) sekä Viidentienristeys (Kankaanpää).

Kiekon värillä ei ole väliä, kunhan se on pinkki.

Holaria Hiirosessa.

Lempikiekkosi perusteluineen.

Suora / ylivakaa heittoputteri on bägin tärkein kiekko. Minulla se on Westside BT Soft Shield. Sopivasti kuluneena lentää luotettavasti suoraan myös pienessä tuulessa. Samalla kiekolla voi tarvittaessa hoitaa myös puttipelin. Midareista suosikkini on Lucid Verdict ja draivereista Opto Saint.

Mitä tekisit, jos aikaa ja rahaa olisi rajattomasti?

Luonnollisesti kiertäisin ensin muutaman kuukauden (tai vuoden) pelaamassa lajin synnyinseuduilla Yhdysvalloissa. Sen jälkeen rakentaisin maailman parhaan yksityisen radan jonnekin missä on lämmintä ja aurinkoista.

Kiitos haastattelusta, Mika. Onnea ja menestystä tulevalle kaudelle. 

Viikon jäsen -sarjamme lähestyy loppuaan, ensi viikolla on luvassa vielä yksi haastattelu. Kannattaa siis palata tälle sivustolle ensi maanantaista lukemaan, kuka tämä mysteeripelaaja on, joka saa kunnian päättää juttusarjamme tältä erää.

Kommentit (0) Paluuviitteet (0)

Ei kommentteja vielä.


Leave a comment

Ei paluuviitteitä vielä.