Oulun Frisbeeseura ry

19Jan/180

Vuoden parhaat 2017 valittu

Suomen frisbeegolfliitto on valinnut vuoden parhaat, ja listalta löytyy muutama OFSilainen nimi!

Vuoden suoritukseksi valittiin DiscGolf Team Finland, eli maajoukkueemme, joka kävi Englannissa pelaamassa joukkuegolfin MM-kisoissa. Juho Parviainen oli osa tiimiä, jonka tuliaisena Colchesterista oli hopeinen mitali.

Juho Parviainen voitti MM-hopeaa. | Kuva: SFL

Juho Parviainen voitti DiscGolf Team Finlandin kanssa MM-hopeaa. | Kuva: SFL

Erikoismaininnoissa mainitaan SFL:n ensimmäinen valtakunnallinen juniorileiri, joka järjestettiin 2017 keväällä. Leirillä oli yli 30 nuorta osallistujaa ja ohjaajien joukosta löytyi pari OFSilaista, nimittäin Jenni Eskelinen sekä tietysti seuran pari viime vuotta seuramme junnutoiminnasta vastannutMikko Pulli.

Mikko Pulli vastasi viime kesän junnutreeneistä.

Mikko Pulli vastasi viime kesän junnutreeneistä.

Erikoismaininnan sai myös Kajsa Wickström, joka valittiin PDGA:n hallitukseen kesän vaaleissa. Järjestäytyessään hallitus valitsi hänet puheenjohtajakseen.

Koko lista vuoden parhaista löytyy liiton sivuilta.

Oulun frisbeeseura onnittelee vuoden parhaita ja erikoismainintoja keränneitä!

15Jan/180

Viikon jäsen – Jouni Huhtamäki

Jouni Huhtamäki

Jouni Huhtamäki

Viime viikolla tutustuimme Ilkka Silkamoon, tänään vuorossa on hänen parinsa Parigolfin SM-kisoista Jouni Huhtamäki. Jouni on yksi seuran kovimmista upsin ja huulen heittäjistä. Moni teistä on ehkä huomannut, että Jouni tykkää puhua ja että jutut ovat välissä vähintäänkin lennokkaita. Joten saa nähdä, miten hyvin pystymme saamaan Jounin pysymään haastattelussa annetuissa aiheessa...

Milloin aloitit frisbeegolfin ja miten löysit lajin pariin?

Taisi olla kevät 2010 (tai 2011), kun Silkamon Ilkka raahasi pilkkireissulle mukaan syksyllä ostamansa muutaman fribakiekon. Niitä sitten pilkkimisen lomassa järven jäällä heiteltiin. Ensimmäinen ajatus oli, että ”miksi ihmeessä kiekko lentää tuonne vaikka minä heitin sen toisaalle?”. Tämä jäikin hieman kalvamaan mieltä ja vaikka olimme energiavalmisteilla itsemme doupanneet ihan pärinäasteelle, niin jotain maagista ja lumoavaa oli, kun kiekon sattui saamaan runsaan repimisen jälkeen lähtemään flättinä oikeaan suuntaan kääntäen pikkuturniin laskeutuen rauhallisesti maltillisen faden jälkeen. Toki termistö oli eri luokkaa tuossa vaiheessa, otetaan flashbackina Silkamon kommentointi sanasta sanaan: ”Kato nyt tuo kiekko lähti ensin tuonne, mutta menikin tuonne ja tuli pois. Hieno!”

Alkukesästä lumien hävittyä rynnättiin sitten kiekkokaupan kautta (Ching Power, starter pack!) Hiiroseen  testaamaan golfia. Se oli kerrasta sitten siinä, kornisti voisi mainita sen olleen (yksipuolista) rakkautta ensisilmäyksellä!

Jouni avaamassa Ainon päivän 2. väylällä 2017.

Jouni avaamassa Ainon päivän 2. väylällä 2017.

Miksi juuri frisbeegolf? Mikä lajissa viehättää?

Jätän tässä vaiheessa kokonaan määrittelemättä sosiaalisuuden ja yhteisöllisyyden vaikutukset omaan lajirakkauteeni. Laji ja sen harrastaminen kiteytyy itselläni kahden näkökulman kautta:

Laji on kohtalaisen halpa harrastemuoto, alkuun pääsee pienellä panostuksella. Eikä varustelutaso kuitenkaan suoranaisesti määrittele pelin tasoa. Parviaisen Juho todennäköisesti kepittäisi minut 150gr dx-kiekoillakin vaikka minulla olisi käytössä kasa pfn-dessuja. Lisäksi ratamaksut pääsääntöisesti puuttuvat ja voit treenata mihin kellonaikaan vain se kenellekin sopii. Loistava paketti.

Ihan ensimmäiselläkin pelikerralla tulee onnistumisen tunteita. Vaikkapa sitten se, että se kahden metrin putti osuu. Addiktio alkaa kehittymään välittömästi ja kyseinen riippuvuus etenee voimakkaasti kohti sitä faktaa, että ikinä et voi olla liian/tarpeeksi hyvä.  ”Porttiteorian” tavoin laji ohjaa addiktion koko ajan syvemmälle sisimpään ja ennen pitkää olet kaikessa niin kiinni, että elät fribaa!

”Huonon kierroksen jälkeen haluttaa lähteä välittömästi parantamaan edes yhdellä heitolla tulosta. Hyvän kierroksen jälkeen haluttaa lähteä välittömästi parantamaan edes yhdellä heitolla tulosta.”
– J.Huhtamäki 2017 –

Jouni tunnetaan upsistaan.

Jouni tunnetaan upsistaan.

Millainen urheilutausta sinulla on?

Vaikka väitettä on nykyään vaikea uskoa, niin minulla on menneisyydessä varsin kattava urheilutausta. Enemmän tai vähemmän liittojen alaisia suorituksia/pelejä löytyy jääkiekosta, pesäpallosta, jalkapallosta, lentopallosta, sulkapallosta, keihäänheitosta, salibandysta ja suunnistuksesta. Lisäksi harrastekisoja tai puulaakipelejä tenniksessä, beach volleyssa, koripallossa, kaukalopallossa, voimailulajeissa, nyrkkeilyssä ja hiihdossa.

Näistä suoranaista apua heittoliikkeeseen uskoisin olleen ainakin lätkästä rystyheittoon sekä pesäpallosta/keihäänheitosta upsiheittoon. Toisaalta taas tenniksen kämmenlyönnin vahva rannekääntö lopussa todennäköisesti sotkee foreheittoni kokonaan.

Lempikiekkosi perusteluineen. Entäs mikä kiekko on lähinnä koristeena bägissä, mutta silti aina mukana?

Vapahtaja.

Vapahtaja.

No nyt on paha, nyt on TODELLA paha. Joudun hylkäämään nyt vastauksessani Jokerit, Sparkit, triplat, Dessut ja Aviarit. Vastaan Star Eagle. Joku enemmän kanssani heittänyt tunnistaa vielä tärkeimmäksi yksilöksi kulutetun punaisen kaverini, Vapahtajan. Eagle on hitaana väylädriverina helposti kontrolloitavissa ja riittävän neutraali sekä antsa- että hysseheittoihin, mutta lujaa liipaistuna liitää vielä kohtalaisen distanssinkin. Näiden edellä mainittujen syiden lisäksi heitän itse Eaglella todella lyhyet 40-75 m upsiheitot.

 

Ehkei nyt ihan koristeena, mutta äärimmäisen vähällä käytöllä on erittäin ylivakaa Star Destroyer (myytiin joskus nimellä Destroyer OS). Tämä sankari pääsee reppukyytiin pelkästään myrskytuulien takia. Kun mikään muu distanssikiekko ei kestä tuulta, niin tämä yksilö nousee bägistä räpylään.

Kerro meille kotiradastasi.

Honkimaa DGP, Kiiminki, Suomi. Maahisten valtakunta, tuhoutuneiden unelmien Eden. Honkimaa on lähinnä tiukahkoilla heittolinjoilla rakennettu rata, jossa keskittyminen on onnistumisen perusta. Erittäin antoisa treenirata, ei liian haastava, mutta ei anna anteeksi keulimista. Hyväkin kierros voi tuhoutua pari väylää ennen loppua puuosuman aiheuttamaan tuplabogiin, jos väsynyt mieli ei jaksa keskittyä.

Pientä talkoilua ennen Honkimaa Openia 2017.

Pientä talkoilua ennen Honkimaa Openia 2017.

Oletko asettanut tavoitteita frisbeegolfissa? Jos olet, niin millaisia?

Varsinaisesti kokonaisuuteen en ole tavoitteita asettanut, mutta lyhyemmälle aikajänteelle kyllä. Kausikohtaiset tavoitteet ovat tulleet tutuiksi, samoin tietylle aikavälille asetetut heittokohtaiset tai pelitekniset tavoitteet. Tulevalle kaudelle olen asettanut pelini tasoon ja ratingiin liittyvän tavoitteen. Viime kauden aikana (tai itse asiassa ihan sen alussa) kadotin puttipelini täydellisesti, jonka seurauksena sijoitukset ja rating rytisi ryskyen alas. Ne lähdetään nyt nostamaan vähintäänkin takaisin, mielellään vähän ylikin. Itseluottamus on tällä hetkellä työn alla, käytän paljon aikaani kisojen ja treenirundien analysointiin sekä kirjoitan tuntemuksiani kauden edetessä kisakohtaisesti ylös. Sieltä löytää joskus vastauksen helpommin kuin arvaakaan.

Sponsoripaita ja SM-pronssia.

Sponsoripaita ja SM-pronssia.

Mitä saavutustasi lajin parissa arvostat eniten?

No tämä on helppo. Silkamon Illin kanssa saavutettu parifrisbeegolfin SM-pronssimitali MPM-luokassa kesäkuussa 2017. Tästä kisasta erityisesti mieleeni jäi Suomen kärkiheittäjien kanssa samoihin tuloksiin heitetty best shot-kierros Tarinalaaksossa, jolla nousimme mitalitaisteluun finaalipäivälle sekä erittäin kovan paineen alla onnistunut finaalikierros, joka päättyi vielä todelliseen hermopaineputtiin katsojien edessä. Pari mietelausetta parivaljakoltakin kyseisen kisan jälkeen kuultiin, kuvatkoot ne kavereita älyllisesti:

Timantteja syntyy vain erittäin kovassa paineessa.
– J. Huhtamäki 2017 –

Yäääk! Vähä inhottavaa ku kiekko sotkeutuu koirankakkaan...
– I.Silkamo 2017 –

Lisäksi OFS:n jäsenten äänestämät kunnianosoitukset, etenkin kaksi peräkkäistä vuoden pelikaveritunnustusta, ovat TODELLA lähellä sydäntä.

Jouni valittiin vuonna 2016 sekä vuoden masteriksi että vuoden pelikaveriksi.

Jouni valittiin vuonna 2016 sekä vuoden masteriksi että vuoden pelikaveriksi.

Olet tunnettu upsistasi, kerrohan meille, mikä on hyvän upsiheiton salaisuus?

Se on salaisuus. Eiku on on! En oikeastaan edes tiedä, koska heitto itsessään on minulle aika luonteva eikä sitä tule koskaan sen ihmeemmin järjestelmällisesti analysoitua. Aina kysyttäessä olenkin tainnut vastata, että ”ottaa kiekon käteen ja sinkoaa sen niin kauas kuin saa”. Hyvin paljolti sama heittoliike siinä tulee mitä esimerkiksi pesäpallossa tai vaikkapa kiveä heittäessä.

Mitä tekisit, jos aikaa ja rahaa olisi rajattomasti?

Rakennuttaisin pohjoiseen Suomeen frisbeegolfkeskuksen, jossa olisi majoitustilat, saunamaailma, sisätreenitilat, kahvila ja rata-alueella muutettavat layoutit eri haastavuustasolle. Palkkaisin Tolosen Ilpon pitämään keskuksesta huolta ja lähtisin kiertämään maailmaa fribareppuni kanssa. Kävisin Jenkeissä vain päästäkseni tallaamaan McBethin putterin päälle ja tökkisin Nate Dossia niin pitkään sormella ohimoon, että sen hymy hyytyisi edes hetkeksi. Niin ja ostaisin Anthon Dessun vain kuvatakseni kuinka linkoan sen Perämereen. Pitäisi mennä varmaan heittämään johonkin satama-alueelle, muuten se minun heitollani jäisi edelleen näkyviin rantamatalaan ja tulisi uintikeikka.

Mitä Jukka Teräs sanoo Jounille, joka on juuri pokannut pystin MPM:n voitosta EDGC Prelissä 2016?

Mitä Jukka Teräs sanoo Jounille, joka on juuri pokannut pystin MPM:n voitosta EDGC Prelissä 2016?

Kiitoksia haastattelusta, Jouni. Ensi viikolla tutustutaan sitten hieman nuorempaan heittäjään, kun kuulemme Eetu Vähäkuopuksen mietteitä lajista. 

14Jan/180

Mikko Tolosen vlog

Seuramme jäsen Mikko Tolonen on ryhtynyt pitämään vlogia, eli video-blogia. Toisin sanoen, Mikko höpisee kameralle frisbeegolfiin liittyviä juttuja, ja ehkä välissä vähän aiheen vierestäkin?

Ensimmäinen video on julkaistu YouTubessa, ja se käsittelee aikaa ennen uutta kautta. Miten Mikko valmistautuu uuteen kauteen? Katso video ja nappaa hydödylliset vinkit talteen.

8Jan/181

Viikon jäsen – Ilkka Silkamo

Ilkka "Illi" Silkamo.

Ilkka "Illi" Silkamo.

Tällä viikolla tutustumme seuran kenties kovimpaan kalamieheen, joka mielellään yhdistäisi harrastukset. Viikon jäsen tällä viikolla on siis Ilkka "Illi" Silkamo, joka valittiin OFS:n vuoden mieheksi 2017 yhdessä parikisaparinsa Jouni Huhtamäen kanssa. Tänään kuulemme lisää paitsi viimekesäisistä SM-kisoista, myös talvisemmasta ledikiekkoilusta.

Milloin aloitit frisbeegolfin ja miten löysit lajin pariin?

Kesällä 2009 yksi rollolainen kaveri tuli kylään ja kehuskeli kokeilleensa lajia. Auton peräkontissa oli kuulemma kiekot mukana, jos haluaisin lähteä kokeilemaan. Mulla nousi jo karvat pystyyn, kun olin vannonut, etten ala ikinä kyllä golfaamaan. En ollut kuullutkaan frisbeegolfista ja ennakkoluuloja oli aika lailla. Hammasta purren lähdin kuite Meri-Toppilaan kokeilemaan lajia… ja sille tielle jäätiin.

Seuraavalla viikolla kävin ostamassa itselleni ja työkaverille kiekot. Kaverilta en etukäteen kysynyt mitään, annoin kiekot sille ja sanoin että olet velkaa sen ja sen verran.

Miksi juuri frisbeegolf? Millä sanoilla markkinoisit lajia ummikolle?

Helppo, halpa, hulvaton, hauska, hikeennyttävä ja hermoja raastava harrastus. Lajissa ei koskaan voi olla riittävän hyvä ja kehitystä tapahtuu koko ajan. Lajia on helppo harrastaa ja välttämättä ei tarvitse isoa porukkaa.

Jos tuntuu ettei muut harrastukset nappaa, niin kokeilehan frisbeetä, mutta varaudu että jäät koukkuun heti.

Mitkä ovat heikkoutesi ja vahvuutesi frisbeegolfissa?
Heikkouksia ovat antsat, neppi foret ja upsit sekä putti silloin ku sattuu olemaan heikko vaihe menossa. Olen monesti sanonut että olen Euroopan toiseksi huonoin annukan heittäjä, toivon että jostain vielä löytyy heikompi. Vahvuuksia taas ehkä luja fore.

Illin vahvuuksia on luja fore.

Illin vahvuuksia on luja fore.

Lempikiekkosi perusteluineen. Entäs mikä kiekko on lähinnä koristeena bägissä, mutta silti aina mukana?

175g Star Boss on ollut jo pitempään eniten käyttämäni forekiekko. Sitä uskaltaa heittää vähän lujempaakin, ja loppu fadeen pystyy luottamaan.

Rystyheitoille taas oikein vanha ja kulunut 166g Star Beast. Sillä onnistuu joskus suht suorat heitot. Tämä Beast on tosin monesti pelkkänä koristeena bägissä, koska en uskalla käyttää sitä hukkaamisen pelossa (sen verran luottoa omiin heittoihin).

Mikä on suosikkiratasi?

Toppilassa tykkäisin heittää, mutta kesällä ruuhkat siellä eivät houkuta sinne menemään. Pikkaralan rata taas on siitä kiva, kun ruuhkia ei ole ollut ja rata on todella haastava. Joka kerta radalta tulee lähdettyä useampi väylä heikosti heitettynä ja päättää, että ensi kerralla väkisinkin heittää paremmin. Harvoin niin kuitenkaan tapahtuu. Puijon rata Kuopiossa on taas jäänyt mieleen erittäin useista hyvällä tavalla tehdyistä ob-tikutuksista ja rata muutenkin oli erittäin mielenkiintoinen, siellä pitää käydä useamminkin. Pudasjärven mökille itse tehty Honkaniemi DGP on sitten taas hyvä treenirata erilaisine ”koreineen”.

Honkaniemi DGP:n väylä 8.

Honkaniemi DGP:n väylä 8.

Oletko asettanut tavoitteita frisbeegolfissa? Jos, niin millaisia?

Menestymistavoitteita ei suuremmin ole. Sen verran terveenä kun pysyisi, että pystyisi heittämään vielä pitkään.

Mitä saavutustasi lajin parissa arvostat eniten?

Kesän 2017 parifrisbeegolfin MPM sarjan SM-kisojen pronssimitali Jouni Huhtamäen kanssa on varmasti suurin saavutus. Kisasta tekee erikoisen vielä se, että vaikka Jounin kanssa on heitetty yhdessä monta vuotta ja tunnetaan toistemme heitot täysin (paitsi en ymmärrä sitä upsia), niin ikinä ennen ei ole saatu parikisaan onnistunutta suoritusta, vaan molemmat ollaan koomailtu tosissaan. SM-kisassa sitten saatiin best shot -osuudelle aivan täydellinen suoritus.

Yksilökisoissa kesän 2017 Perämeri Openin MPM-sarjan voitto sudareiden jälkeen on varmaan suurin voitto tähän asti.

Parigolfin SM-pronssi on kova saavutus!

Parigolfin SM-pronssi on kova saavutus!

LeDisabled Ledicup. Mikä, missä, milloin ja ennen kaikkea, miksi?

Viime talvena käytiin jo paljon pimeällä ledeilemässä ja todella harvoin kohtasi radoilla muita. Lopputalvesta pidettiin jo pienellä porukalla pienimuotoinen ledicuppi. Marko ”Malli” Mustosen kans pohdittiin silloin, että pitäisi saada aktivoitua enemmänkin oululaisia ledeilyn pariin.

Kesän aikana mietittiin, että millä tavalla saataisiin helpotettua harrastajien ledeilyn aloittamista ja sen vuoksi koottiin nettiin ledeilyn ”aloitusinfopaketti” ja samalla oma faceryhmä, jossa ledeilystä voi vaihtaa ajatuksia.
Päätettiin laajentaa edellisvuoden ledicuppia hieman avoimemmaksi ja suuremmaksi. Varsinaisesta kisasta haluttiin että siihen olisi matala kynnys osallistua lajia vähemmänkin harrastaneilla ja osallistumismaksu laitettiin ihan olemattomaksi. Kisassa erikoista on, että pelkästä rautaosumasta avausheitolla saa holareiden lisäksi extrapisteitä. Tämä ei ole ihan normaalia muissa frisbeekisoissa.

Illi TD:nä Pikkaralassa pelatussa ledicupissa.

Illi TD:nä Pikkaralassa pelatussa ledicupissa.

Meillä ei ollut mitään aavistusta, kuinka paljon kisaajia saataisiin mukaan ja pistelaskun ja sarjojen miettiminen oli hankalaa etukäteen. Ensimmäisten kisoissa on ollut todella paljon kisaajia (yli 50) ja se yllätti meidät täysin. Nyt jälkikäteen ollaan harmiteltu, että sarjoja olisi voinut olla useampia, kun pelaajiakin tuli noin paljon. Mikäli kisa herättää loppukaudestakin mielenkiintoa ja osallistujia on reilusti, niin mahdollisesti ensi talvena olisi useampia sarjoja ja parempia palkintoja, mutta tällöin pitäisi osanottomaksuja luonnollisesti nostaa.

LeDisabled Ledicup siis on kahdeksasta erillisestä osakilpailusta koostuva cup, jossa seitsemästä parhaasta sijoituspisteet lasketaan mukaan. Kisat järjestetään arki-iltaisin tiistaina klo 18 alkaen ja kisat eri Oulun lähialueiden talviradoilla 2-3 viikon välein. (seuraavat kisat 9.1.2018 ja 23.1.2018). Osallistumismaksu kokonaisen 2 €, joka kattaa kaikki 8 osakilpailua. Tapahtumalle on oma suljettu faceryhmä, jonne voi vieläkin halukkaat liittyä. Hakusana LeDisabled Ledcup 2017-2018.

Ledikiekkoilu on pimeää touhua. Tulehan mukaan kokeilemaan sitä 9.1. Köykkyrissä.

Ledikiekkoilu on pimeää touhua. Tulehan kokeilemaan sitä Köykkyriin tiistaina 9.1.

Joku on voinut jossain vaiheessa miettiä, että mistä ihmeestä moinen nimitys kisalle juontaa juurensa. Pienellä kaveriporukalla on joskus huumorimielessä päädytty Team Disabled -nimeen, koska kaikilla on tuntunut olevan koko ajan joku paikka sökönä. Pienen kirjainleikittelyn tuloksena on sitten päädytty kyseiseen kisan nimeen.

Mitä tekisit, jos aikaa ja rahaa olisi rajattomasti?

Sijoittaisin osan rahoista ja koroilla ostaisin tikkareita. Palkkaisin jonkun tahon kunnostamaan ja rakentamaan uusia ratoja Pohjois-Suomeen. Jonnekin aivan Lappiin tai Pohjois-Norjaan tekisin frisbeepuiston, jossa voisi yhdistää kalastuksen ja kiekkojen heittelyn. Rata olisi auki myös talvisin, jolloin voisi pilkkiä heittelyn lomassa rautuja.

Hyvin onnistuu kahden harrastuksen yhteensovittaminen.

Hyvin onnistuu kahden harrastuksen yhteensovittaminen.

Siellä järjestettäisiin vuosittain heinäkuun toisena viikonloppuna erikoisfrisbeekisa. Kisassa heitettäisiin kolme kierrosta ja kierrosten aikana tulisi jostakin radan varressa olevista joista tai lammista pyytää pyyntikokoinen jalokala, jonka paino huomioitaisiin kokonaispistelaskussa. Jos kisassa heittäisi upsia, tulisi pyydystää aina kaksi kalaa per kierros. Yksi kierroksista heitettäisiin keskiyöllä ja kierroksen aikana olisi makkaran paistoa ja oluttarjoilua. Epäonnistuneita avauksia saisi uusia kaksi kertaa joka kierros, ja jos kori epäoikeudenmukaisesti sylkisi helpon putin ulos, saisi sellaisia uusia myös 2 kertaa per kierros. Kisassa olisi lisäksi omien avausheittojen kritisointi kielletty, mutta toiset saisivat ääneen kyllä sanoa, jos tulee sysipaska avaus. Kisassa kaikki palkittaisiin.

Iltajuhlassa Jouni Huhtamäki esittäisi SM-pronssista lupaamansa pepputanssin sekä viihdyttää kisailijoita huonoilla jutuillaan. Jenni ja Kajsa vastaisivat muuten iltajuhlan ohjelmistosta ja Mustonen pitäisi excel-taulukointia kaikesta mahdollisesta.

Kiitoksia vastauksista, Illi. Ensi viikolla pääsemme tutustumaan tarkemmin Illin parigolfpariin Jouniin. Sen verran voimme luvata, että juttu ei sisällä pepputanssia eikä juurikaan huonoja juttuja.

3Jan/180

Seurajäsenyyden ja lisenssin hankkiminen 2018

 

Monia askarruttaa, miten, missä ja milloin voi liittyä OFSiin tai uusia jäsenyys sekä hankkia kisalisenssi tulevalle kisakaudelle.

Lyhyt vastaus kuuluu: kukaan ei vielä tiedä.

Pidempi vastaus alla, tämä on lainattu SFL:n sivuilta.

Kaikki uudet 2018 lisenssitilaukset tehdään SuomiSportissa. Jäsenseuran kautta lisenssiä ei siis voi enää hankkia.

Järjestelmät eivät vieläkään ole täysin valmiit. Odotamme vielä jäsenmyynnin aloittamista ja sitä edeltäen

  1. Maksuturvan toimittavan käyttöön sähköisen sopimuspohjan, jonka myötä jokainen seura pääsee laatimaan kahdenvälisen sopimuksen heidän kanssaan myynnin aloittamiseksi.
  2. SuomiSportiin valmistuvan ominaisuuden ”pakollinen seurajäsenyys”, eli ilman SuomiSportin rekisterissä näkyvää seurajäsenyyttä et pääse hankkimaan kilpailulisenssiä.

Ellei lisenssille ole akuuttia tarvetta, pyydämme hankkimaan lisenssin vasta seurojen jäsenmyynnin avautuessa SuomiSportissa. Kun lunastat kerralla SuomiSportissa ensin seurajäsenyyden ja sen jälkeen lisenssin, saat tietosi varmimmin ajantasaisina järjestelmiin.

Nyt siirtymävaiheessa pelkän kilpailulisenssin lunastavat: toimita SuomiSportin rekisteröitymisen yhteydessä saamasi Sportti-id seurasi jäsenvastaavan tietoon. Lisenssi- ja jäsentiedot yhdistetään jälkikäteisesti. Tämä edellyttää manuaalisia työvaiheita ja katkos lisenssin voimassaolossa on mahdollinen.

Lisätietoja seuran perusjäsenille, kilpapelaajille, seuran jäsenvastaaville sekä kilpailunjärjestäjille löytyy SuomiSport -tiedotteessa.

Valitettavasti meillä ei edelleenkään tiedossa ajankohtaa järjestelmien valmistumiselle.

Maltti on nyt valttia. Tiedotamme heti, kun saamme lisää tietoa asiasta.

Jos olet uusi jäsen, joka haluat päästä käsiksi seuran etuihin (kuten tänään alkaviin hallivuoroihin), otathan yhteyttä meihin sähköpostitse (oulunfrisbeeseura ät gmail piste com). Kiitos.

1Jan/180

Viikon jäsen – Tiina Karkulahti

Tiina Karkulahti

Taas on aika käynnistää jo perinteeksi muodostunut Viikon jäsen -artikkelisarjan, jossa me kymmenen viikon ajan tutustumme Oulun frisbeeseuran jäseniin.

Vuoden 2018 viikon jäsen -sarjan aloittaa Tiina Karkulahti. Tiina on parturi-kampaaja, ja hänelle frisbeegolf toimii kehonhuoltona. Työtä tehdessä saattaa kyllä saada hyviä heittovinkkejäkin, ainakin sellaisilta asiakkailta kuin Simon Lizottelta, joka istahti Tiinan tuoliin viime elokuussa.

Tiina kuuluu OFS:n jäsenistössä siihen vähemmistöön, joka ei kilpaile. Hänellä ei ole kilpailulisenssiä, eikä häntä näe viikkokisoissa. Tiina on erinomainen esimerkki siitä, että lajista voi nauttia myös kilpailematta - jotkut väittävät sen jopa olevan sillä tavalla nautinnollisempaa...

Aloitetaan helpolla kysymyksellä, milloin aloitit frisbeegolfin ja miten löysit lajin pariin?

Inhoan tällaisia "millon?" kysymyksiä, ku en ikinä muista tämmösiä! Mutta jospa en ihan hirveästi valehtele, jos sanon että olen heitellyt neljä ja puoli vuotta? Talviheittelyn tosin aloitin vasta viime talvena. Ekaa kertaa kokeilin kun mieheni (Markus "Make" Karkulahden) sisko miehensä kanssa pyysi mukaan. Aluksi mietin, että en minä halua, kun en osaa heittää mitään (ranta)frisbeetä, sehän lentää aina lepattamalla! Lajista en ollu muistaakseni kuullu aiemmin. Noh, lähin kuitenki ja tässä sitä ollaan.

Tiina Toppilan talviradalla.

Tiina Toppilan talviradalla.

Olisikohan sitten seuraava kysymys helpompi? Miksi juuri frisbeegolf, mikä lajissa viehättää?

Kaikki (haha, paitsi kisat!)!! Yleensä innostun asioista nopeasti ja kyllästyn vielä nopeemmin, mutta frisbeegolf on nyt tullu jäädäkseen. Mulle laji on paljolti stressin huoltoa. Töissä parturi-kampaajana, kun kroppa on jatkuvassa staattisessa jännityksessä, niin tämä pitää paikat edes vähän vähemmän jumissa. Eniten tässä kuitenki viehettää se ihanan kamala vaikeus. Se ettei sitä osaa, eikä näköjään ikinä opikkaan kunnolla ja aina pitää päästä kokeilemaan, joko se menis jo vähän ees paremmin. Hermohan siinä meinaa välillä mennä ja bägin oon meinannu myydä varmaan sata kertaa, mutta silti on kuitenki kiva mennä uudestaan ja uudestaan. (Ja kyllä sitä kehitystäkin on tapahtunu!)

Ihan hirveesti on tullu uusia kavereita tätä kautta, koskaan ei voi liikaa korostaa miten hyviä tyyppejä meidän seurassa on, ja mikäs sen mukavampaa kun pelailla hyvällä porukalla. Vaikka en kilpaile, haluan tukea tätä porukkaa, ja siksi liityin seuraan.

Kuinka usein käyt heittämässä tai harjoittelemassa?

Liian vähän, jos minulta kysytään. Intoa olisi enemmän kuin on aikaa ja mahdollisuuksia. Mielelläni kävisin vaikka joka päivä, mutta työt (ja ajokortin puute) haittaa harrastuksia. Talvisin pääsen ehkä 2-6 kertaa kuukaudessa heittämään ja kesällä taas jotain 5-8 kertaa viikossa. Viime kausi harmillisesti katkesi käden jännetulehdukseen, jonka sain töistä, ja se on muistutellu vähän väliä siitä asti.

Mitkä kiekot ovat bägisi tärkeimmät?

Opto Jade, Vip Air Pursi, Opto Saint Pro (harmi vaan valkoinen, ei talvikeleille) ja Fluid Judge ovat suosikkini. Ai miksi? No koska olen ne niin tottelevaisiksi kouluttanu ja ne liitää hyvin. Ehottomasti eniten käytössä. Riittikö perusteluiksi?

Tiina Toppilan vanhalla 11. väylällä.

Tiina Toppilan vanhalla 11. väylällä.

Mikä on kotiratasi? Entä suosikkiratasi, onko se sama vai joku muu rata?

Kotirata on tuo Köykkyri ja lemppari lähiradoista ehkä Toppila, vaikka se ei enää olekkaan niin monipuolinen, kuin ennen (rata on remontissa lähellä tapahtuvan rakennustyömaan vuoksi, toim.huom). Kivempi siellä on pelata, kuin Hiirosessa, missä on välillä vettä ja heinää kainaloihin asti. Heinolan Kippasuo on ykkönen, sinne ei vaan sattuneesta syystä usein pääse.

Sinähän et tunnetusti kisaile, kerro vähän siitä. Mistä saat kiksit jos et onnistuneesta kisakierroksesta?

Ikinä en ole kisoista tykänny. Penskana sain vahingossa turbokeihäästä hopeaa, vaikka en osannut heittää (kokeiltiin sitä vissiin jollain liikuntatunnilla ennen koulun kisoja, eikä sitä heittämistä mitenkään meille opetettu).

Mutta siis joo, tavallaan minulle jokainen kierros on kisa itteäni vastaan. Vaikka en kilpaile, niin ei se tarkoita sitä, etten halua kehittyä. Ja sehän siinä koukuttaa, halu parantaa, vaikka kroppa ja pää ei usein suostu yhteistyöhön keskenään. Kun putit menee kerranki luotisuoraan ja draivit sinne mihin oli tarkotus, siitä ne kiksit saa!

Seurakaverit yrittää toistuvasti ravistella sitä viimeistä löysää ruuvia multa irti, että menisin kisaamaan ja onhan niillä pointtinsa, mutta haluan pitää harrastuksen stressinhuoltona (sitä se oikeasti on, vaikkei aina siltä kuulosta) ja itseni tuntien se olisi kaikkea muuta, jos kilpailemaan alkaisin. Liian pelottavaa ja vetäisin itselleni hirveät paineet... Ei se muille häviäminen ole se este (joka kiessillähän minä yleensä olen se poolin huonoin), vaan se, että vaadin omalta suoritukseltani paniikkiin nähden ihan liikaa. Heh, tyhmältähän se näin ääneen sanottuna kuulostaa. Eikä minulla okein ole edes aikaa kilpailla, kun on vaan se yks vapaa viikonloppu kuukaudessa.

Aina on hyvä sää fribakierrokselle! Kroppa kiittää.

Aina on hyvä sää fribakierrokselle! Kroppa kiittää.

Mitä haluaisit sanoa kaikille, jotka eivät vielä ole löytäneet tämän mahtavan lajin pariin?

Kokeilkaa, yllätytte! Kroppa kiittää. (Ei ole toisin vielä ainakaan työkavereille toiminu tämä kehotus.)

Kertoisitko meille erityisen mieleenpainuneesta kierroksesta.

Virpan vitosella pikku hysseflippi roudiksella (eli Innovan Roadrunnerilla, toim.huom.) kevyeen vastaseen... KAZING!! Ketjuihin!! Ja ulos. Ei tullu holaria, eikä ole sen jälkeenkään näkyny. Haha, vieläki ärsyttää!

Mitä tekisit, jos aikaa ja rahaa olisi rajattomasti?

No ottasin Maken messiin ja lähtisin kokeilemaan Jenkkilän ratoja.  Ja Espanjan... ja Saksan... ja Viron... ja... ja...  Tosin, ei makiaa mahan täydeltä. Kolme kissaa oottaa kotona.

Kiitos Tiina, ensi viikolla onkin sitten luvassa yhden seuran viime vuotisen SM-mitalistin haastattelu.

14Dec/170

Jäseneksi liittyminen vuodelle 2018

OFSSuomen frisbeegolfliitto ottaa kaudelle 2018 käyttöön SuomiSport-järjestelmän, jonka kautta tullaan myymään SFL:n kilpailulisenssit ensi vuonna. Myös seurojen jäsenyydet ostetaan jatkossa kyseisen järjestelmän kautta. Käyttöönotossa on tullut viivästyksiä, joten jäsenyyksien myynti päästään valitettavasti aloittamaan aikaisintaan tammikuussa.

Lisää tietoa SuomiSportista ja tämän hetkisestä tilanteesta SFL:n tiedotteessa.

Seuran nykyisiä jäseniä on informoitu tilanteesta sähköpostiin lähetetyllä jäsentiedotteella. Mikäli et ole vielä OFS:n jäsen mutta olet aikeissa liittyä kaudelle 2018 ja haluat heti mukaan talviharjoitteluvuoroille ja muuhun seuran jäsenille suunnattuihin toimintoihin, ota yhteyttä sähköpostitse oulunfrisbeeseura(at)gmail.com.

Terveisin,
Toni Kariniemi
OFS ry:n puheenjohtaja

21Nov/170

Kunniajäsenyydet Antille ja Rikulle

Oulun frisbeeseuran sääntömääräinen kokous pidettiin tänä iltana, ja tiedottajana minulla on ilo ja kunnia kertoa teille kokouksessa tehdystä historiallisesta päätöksesta:

Seuran kokous päätti nimittäin hallituksen esityksestä kutsua seuran 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi perustajajäsenet Antti Luuri ja Riku Kaajakari kunniajäseniksi.

Ilman teitä me emme olisi me. Kiitos teille OFSin perustamisesta!

Seuran hallituksen, ja takuulla jokaisen jäsenen puolesta,
Kajsa

Ps. Kokouksessa ehdotettiin myös, että kuvassa näkyvästä vanhasta (tallessa olevasta) Hiirosen korista tehtäisiin herroille sormukset merkiksi kunniajäsenyydestä.

Riku puttaa, Antti tarkkailee.

Riku puttaa, Antti tarkkailee.

6Nov/170

Sääntömääräinen syyskokous 21.11.

Kutsu Oulun frisbeeseuran sääntömääräiseen syyskokoukseen

Aika: tiistai 21. marraskuuta 2017 klo 18.00
Paikka: Pohjois-Pohjanmaan liikunnan kokoustila, Sammonkatu 6

ESITYSLISTA

1 § Kokouksen avaaminen
2 § Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta sekä kahden pöytäkirjan
tarkastajan valinta, jotka tarvittaessa toimivat myös ääntenlaskijoina
3 § Läsnäolevien äänioikeutettujen jäsenten toteaminen
4 § Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
5 § Seuran ohjelmassa tulevalla toimikautena olevien liikunta- ja urheilulajien
päättäminen
6 § Päätös jäsenyydestä muissa järjestöissä ja yhteisöissä
7 § Jäsenmaksujen suuruuden vahvistaminen
8 § Toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen vuodelle 2018
9 § Puheenjohtajan valinta vuodelle 2018
10 § Hallituksen muiden jäsenten valinta vuodelle 2018
11 § Toiminnantarkastajan sekä varatoiminnantarkastajan valinta vuodelle 2018
12 § Seuran edustajan nimeäminen Pikkaralan frisbeegolfpuisto-osuuskuntaan
vuodelle 2018
13 § Kunniajäsenyyksien myöntäminen
14 § Kokouksen päättäminen

Seura tarjoaa pienimuotoiset kokouseväät. Tervetuloa kokoukseen!

23Oct/170

OFS – 20 vuotta hyvässä seurassa

Oulun frisbeegolfseura juhlii vuonna 2017 20-vuotista taivaltaan. Juhlavuoden kunniaksi Epic DG Films tuotti seuran historiaa ja nykytilaa kartoittavan lyhytdokumentin.

Kiitos Epicin Jarille ja Joonalle tästä syntymäpäivälahjasta!