Oulun Frisbeeseura ry

19Feb/180

Viikon jäsen – Anton Aho

Anton Aho

Anton Aho

Tällä viikolla viikon jäsenenä on alle pari vuotta pelannut tänä vuonna 18-vuotta täyttävä Anton Aho. Antonilla on kuitenkin hirveä lapanen, ja hänet on nähty muun muassa pirkottamassa Virpiniemen nelosta lähes nostoputilla. Tänään tutustutaan tähän nuoreen tulevaisuuden lupaukseen hieman paremmin.

 Milloin aloitit frisbeegolfin ja miten löysit lajin pariin?

-Aloitin frisbeegolfin 2016 kesällä. Kaverit kävivät lähes joka päivä frisbeegolffaamassa ja kysyivät sitten minuakin mukaan ja siitä se sitten lähti. Meillä on edelleen kasassa viiden hengen porukka, jolla käydään kesällä heittämässä aika lailla joka päivä.

Miksi juuri frisbeegolf? Mikä lajissa viehättää?

- Aluksi laji oli mukavaa, kun vietettiin aikaa kavereiden kanssa, mutta kun heitto alkoi onnistua, lajissa alkoi viehättää heiton onnistuminen, kun saa kiekon lentämään juuri sillä tavalla miten on ennen heittoa suunnitellut. Lajissa viehättää myös sen kilpailuhenkisyys. Jokaisella kierroksella voi kilpailla itseään tai muita vastaan.

Antonin vahvuuksiin kuuluu pitkät avausheitot.

Antonin vahvuuksiin kuuluu pitkät avausheitot.

 Onko sinulla taustaa muissa urheilulajeissa? Harrastatko tai kilpailetko jossain muussa lajissa?

-Harrastin ennen frisbeegolfia jalkapalloa noin 8 vuotta ja salibandya 2 vuotta.

Mitkä ovat heikkoutesi ja vahvuutesi frisbeegolfissa?

-Vahvuutenani pidän pitkiä sekä useimmiten myös tarkkoja rystyheittoja. Uskallan myös yrittää uusia linjoja sekä tuloksen kannalta riskialttiita heittoja, enkä paljon seiftaile, mutta se on toisaalta myös heikkous. Heikkoutena pidän kämmenheittoja ja lähipeliä, joita olisi tarkoitus kehittää tänä vuonna.

Lempikiekkosi perusteluineen.

-PD2, koska kestää kovaa vetoa ja ei kippaa yli tuulella. Kulutettuna käntää mukavasti yli ja menee pitkälle. Bägistä kyseistä kiekkoa taitaa löytyä 6 kappaletta.

Mikä on kotiratasi? Entä suosikkiratasi, onko se sama vai joku muu rata? 

-Kotirata on Köykkyri  ja suosikkarata on Pikkaralan pro-rata.

Anton kotiradallaan Köykkyrissä. Taustalla tähyillään joko pöllöä tai kiekkoa puussa.

Anton kotiradallaan Köykkyrissä. Taustalla tähyillään joko pöllöä tai kiekkoa puussa.

Oletko asettanut tavoitteita frisbeegolfissa? Jos niin millaisia?

-Tänä vuonna olisi mukava päästä junioreiden SM-kisoihin. Siitä lähdetään sitten pykälä pykälältä isompiin kisoihin jos taidot riittää ja pää kestää.

Onko joku tietty kisa tai tapahtuma kaudella 2018, jota odotat erityisen innolla?

-Junioreiden SM-kisat sekä Naamivaara Open, kun pääsee kaveriporukan kanssa matkustelemaan ja kisaamaan.

Kiitoksia haastattelusta Anton, ja onnea tulevalle kisakaudelle. Toivottavasti pääsemme pitämään peukkuja puolestasi elokuun alussa Jyväskylässä pidettävien junioreiden SM-kisojen aikana.

16Feb/180

Ofsilaisia maailmalla – III Open de España

Toni, Tero ja Joni edustavat OFSia Espanjassa.

Toni, Tero ja Joni edustavat OFSia Espanjassa.

Huomenna lauantaina 17.2. käynnistyy Espanjan Oviedossa pelattava III Open de España. Kisassa on mukana tälläkin kertaa viime vuodelta tuttu OFS-kolmikko. Toni Kariniemi edustaa seuraamme MPO:ssa ja MA1:sessa mitalitoivomme ovat Tero Hyvönen sekä viime vuoden kisan voittaja Joni Tuomiranta.

Kisassa pelataan lauantaina kaksi täyttä kierosta, jonka jälkeen on vielä illallinen luvassa. Ei passaa illan kuitenkaan venyä liian pitkäksi, sillä sunnuntaina on vuorossa vielä kolmas täysi kierros klo 9 ja päälle vielä 9-väyläinen finaalikierros.

Kisanäyttämönä toimii Purificación Tomás Park.

Kisanäyttämönä toimii Purificación Tomás Park.

Pelaajamme matkasivat jo maanantaina Espanjaan, ja ovat ehtineet tutustua maan muihin ratoihin, sekä tietysti kisanäyttämönä jälleen toimivaan Purificación Tomás Parkiin.

-Treenikierroksia on tosiaan vedetty, ja olen alkanut saaman tuntumaa rataan nopeammin kuin viime vuonna. Luottavaisin mielin lähden viikonlopun kisaan, Tero toteaa.

Tonikin on luottavainen: "Joni ja Tero ovat pelanneet aika hyvin treeneissä, joten uskoisin että ovat taas amassa kärkitaistossa, jos kaikki menee hyvin."

Jonille sattui treeneissä vähän erikoisempi lie.

Jonille sattui treeneissä vähän erikoisempi lie.

-Omalta osalta on tasaisuus vielä hakusessa, joten kisaan täytyy tehdä fiksu pelikirja ja nöyrästi pelata sen mukaan. Täällä kaikki hölmöilyt rankaisevat todella kovasti, joten mitään sankaritekoja ei kannata yrittää, Toni jatkaa.

Jonilla oli torstai-iltana vähän kaksijakoiset tunnelmat: "Hyvillä fiiliksillä, bäkkäri ei oo oikein tikissä niin vähän turhautunut olo. Mutta vahvuuksien kautta eteenpäin!" Tänään hän kuitenkin raportoi, että kenraali meni lähes täydellisesti - toivottavasti myös "ensi-ilta" menee yhtä hyvin.

Kisat alkavat siis huomenna, ja saa nähdä, millainen kierros siitä tulee.

Komeat ovat maisemat.

Komeat ovat maisemat.

- Lauantaiksi luvataan sateista säätä ja kaltavien rinteiden ja paikoin mudalle menneen nurmen kanssa tulee olemaan todella hankalaa. Silloin järkevä ja maltillinen peli on varmasti arvossaan ja mitä vain voi tapahtua.

Penkkiurheilijat voivat olympialaisten lisäksi seurata myös pelaajiemme etenemistä Espanjassa Metrixissä. Kisan tulokset ratinkeineen löytyvät myös tuttuun tapaan PDGA:n sivuilta kierrosten jälkeen.

Tsemppiä kisoihin, pidämme peukkuja teidän puolestanne!

Kaltevissa ja mutaisissa rinteissä tuuriakin tarvitaan - sen tarkan heiton lisäksi, joka osuu väylään.

Kaltevissa ja mutaisissa rinteissä tuuriakin tarvitaan - sen tarkan heiton lisäksi, joka osuu väylään.

12Feb/180

Viikon jäsen – Juska Keränen

Juska Keränen.

Juska Keränen.

Tämän viikon jäsen on Jukka "Juska" Keränen. Juska paitsi iloinen kokki myös on pitkän linjan harrastaja ja hän on ollut Oulun frisbeeseuran jäsen jo vuodesta 2013.

Juskan kanssa radalla kiertäminen on siitä erilaista, että hänen hyviä (ja joskus tietty huonojakin) heittoja pitää kehua elein ja ilmein. Juska on nimittäin yksi meidän monista kuuroista jäsenistä. Tänään tutustumme hänen frisbeegolftarinansa.

Mutta ennen varsinaista juttua annamme Juskan antaa meille pienen maistiaisen siitä, miltä viittomakieli näyttää. Alla hän nimittäin opettaa meille yhden tärkeimmistä kirjainyhdistelmistä, joita tarvitsee osata:

How to sign Oulun Frisbeeseura @ofs_ry #hyväseura

Henkilön Teejuska (@teejuskadg) jakama julkaisu

Milloin aloitit frisbeegolfin ja miten löysit lajin pariin?

Vuonna 2009 näin ensimmäisen kerran korin. Frisbeegolf ei löytynyt sananvarastostani. Ihmettelin vain, miksi Hiirosen urheilukentällä on linnunpesä.

Muutaman kuukauden päästä siitä olin kuskina parille pussikaljafrisbeegolfarille jotka halusivat Toppilaan. Kaverini antoi silloin Discraftin Elite XL mulle, enkä tykännyt ollenkaan lajista. Ihan paska!

Finnish Open 2010 Toppilassa - Jussi Meresmaan, Ville Piipon, Juho Rantalihon ja Joonas Hynösen kierroksen jälkeen päätin kokeilla lajia uudelleen. 2011 kesällä ostin DX Aviarin Rintamäeltä ja kävin muutama kertoja radoilla. 2012-2014 Frisbeegolfista tuli elämäni ja liityin Oulun frisbeeseuraan. 2015-2017 PDGA:n lisenssikortti oli taskussani. 2018 tavoitteeni on saada muutama kisavoitto Oulussa.

Toppilassa Juska näki huippujen heittävän, ja halusi kokeilla itsekin uudstaan.

Toppilassa Juska näki huippujen heittävän, ja halusi kokeilla itsekin uudstaan.

Miksi juuri frisbeegolf? Mikä lajissa viehättää?

Vaikea kertoa juuri miksi. Olen yksinkertaisesti rakastanut lajiin.

Onko sinulla taustaa muissa urheilulajeissa? Harrastatko tai kilpailetko jossain muussa lajissa?

1991-2009 harrastin jääkiekkoa ja 2011-2013 kaukalopalloa. Nykyään pelaan pipolätkää OFS:n jäävuorolla (toim.huom. vuoro on tiistai-iltaisin Lintulassa, ja mukaan voi päästä myös vaikkei olisi seuran jäsen).

Mitkä ovat heikkoutesi ja vahvuutesi frisbeegolfissa?

Monsteridraivit ja putti ovat heikkouteni. Vahvuutena puolestaan ovat lähärit 45-85 m ja draivit 85-100 m, joissa minulla on hyvä kontrolli.

Juska mainitsee putin heikkoudekseen.

Juska mainitsee putin heikkoudekseen.

Lempikiekkosi perusteluineen.

Of course Trilogy discs! 5 x Pure ja 5 x EMac Truth bägissäni. Ei alivakainen tai ylivakainen, vain minä 😎

Mikä on kotiratasi? Entä suosikkiratasi, onko se sama vai joku muu rata?

Hiironen ja Pikkarala ovat kotiratani. Järva ja Skellefteå ovat kärkisijoilla, koska ovat urheilullisia ja hyvin suunniteltuja ratoja.

Pikkarala on valokuvaustakin harrastavan Juskan toinen kotirata.

Pikkarala on valokuvaustakin harrastavan Juskan toinen kotirata.

Millaista on olla kuuro radalla? Eikö koskaan pelota, että joku heittää sinua kiekolla?

Ei tarvitse pelätä. Minä tarkistan aina kuka pelaa. Tuttu tai todellinen harrastaja tietää miten radalla toimitaan, ja silloin itselläkin on helppo ennakoida mitä radalla tapahtuu.

Mitä tekisit, jos sinulla olisi aikaa ja rahaa rajattomasti?

Hommaisin oman mediastudion ja frisbeegolfpuiston. Elämään kuuluisi myös maalaistalo, kalastustusta ja hyvää ruokaa.

Kiitoksia haastattelusta Juska. Toivotamme sinulle onnea ja menestystä tulevalle kisakaudelle, jospa se PDGA-kisan voitto sieltä tulisi! 

Ja vielä kaikille tätä lukeneille vielä muistutukseksi: aina ei voi olettaa, että edellä menevä kuulisi "fore"-huudot tai varoitukset - joten kannattaa muistaa äärimmäinen varovaisuus radalla. Heittäjä on aina vastuussa heitostaan. Tiiltä ei avata, jos väylällä on vielä muita pelaajia. Jos vähänkään epäilyttää, että heitto voisi karata viereisen väylän pelaajien niskaan tai jos et näe, onko linja vapaa, älä heitä! Odota, varmista ja heitä vasta sitten, kun se on turvallista.

Vielä pari videovinkkiä näin loppuun. Jos haluat oppia viittomakieltä, voit opiskella kieltä Juskan tekemistä opetusvideoista. Lupaamme, että opiskelu ei ole tylsää.

6Feb/180

Viikon jäsen – Mikko Pulli

21248525_10203524902680184_752296177707794788_oTämän viikon jäsen on OFS:n juniorivastaava vuosina 2016-2017 toiminut Mikko Pulli. Kilpakentillä Mikko edustaa Prodigyn Street Teamia ja välissä se kiekko lentää ykkösellä pönttöön, kuten kuvassa näkyy.

Tämän viikon jäsen -esittely on kuitenkin hieman erilainen, sillä emme tule keskittymään Mikkoon pelaajana, vaan siihen, mitä hän on lajin eteen tehnyt ja millaista seuramme junioritoiminta on ollut. Mikko on ollut mukana myös Suomen frisbeegolfliiton ensimmäisellä valtakunnallisella juniorileirillä, joka järjestettiin keväällä 2017.

 

Kertoisitko meille mistä kaikki alkoi?

Oulun frisbeeseura järjesti vuoden 2016 alkukesästä ilmaisen junioriklinikka frisbeegolf-tapahtuman 9-16 –vuotiaille. Sitä markkinoitiin lähiradoilla, somessa ja verkkosivuilla. Aurinkoinen keli toi Hiirosen urheilupuiston jalkapallokentälle lähes 40 osallistujaa.

Tuossa tapahtumassa osallistujat jaettiin eri rasteille, joissa jokaisella oli pari ohjaajaa ja yksi avustaja. Rasteilla oli lajiesittelyä, opeteltiin sääntöjä, puttausta, eri heittotekniikoita ja mukana oli myös jotain pientä kisaamistakin. Välillä tietenkin piti syödä ja kentän reunalla oli evästarjoilut. Kaikki saivat myös pelaajapaketin, johon sisältyi merkkauskiekko ja juomapullo. Tapahtuman lopuksi jaettiin vielä jokaiselle oma diplomi. Tapahtuman järjestelyt ja aikataulut toimivat todella hienosti ja kaikille jäi hyvä fiilis.

Junioriklinikka järjestettiin kesäkuussa 2016 Hiirosessa.

Junioriklinikka järjestettiin kesäkuussa 2016 Hiirosessa.

Millaiset säännölliset junioritreenit olivat tuolloin vuonna 2016?

OFS:n säännölliset junnutreenit alkoivat 2016 kesäkuun puolivälistä heti samalla viikolla junioriklinikkatapahtuman jälkeen. Tätä varten varattiin Hiirosen jalkapallokentältä tunnin vakiovuoro, joka jatkui aina syyskuun loppuun saakka.

Kentällä harjoiteltiin ihan perusteista lähtien kaikkia frisbeegolfin osa-alueita. Reenien alussa venyteltiin ja haettiin pientä lämpöä juoksemallakin. Harjoituksia jaoteltiin etteivät kädet kipeydy liian pitkistä heittoharjoituksista. Välillä opeteltiin sääntöjä, kisatilanteita ja kiekon valintaan liittyviä asioita ihan kentän reunallakin.

Kelit vaihtelivat tuona kesänä todella paljon, mikä oli hyvää treeniä eri keliolosuhteisiin. Toisaalta tuulet vaikeuttivat ns. toistotreenejä, jossa pyritään toistamaan valittua heittolinjaa. Harjoitteet alkoivat valikoitua hieman noiden kelien mukaan. Kovimmilla tuulilla treenasimme pelkästään lähipeliä ja erikoistilanneheittoja.

Puttitreenejä kesällä 2016.

Puttitreenejä kesällä 2016.

Kuulostaa siltä, että teillä oli paljon hauskaa tekemistä. Entä olivatko treenit suosittuja?

Treeneissä oli noin 4-8 osallistujaa per kerta. Heinäkuu, joka on tunnetusti suosituin lomakuukausi, verotti jonkin verran osallistujia. Innokkaita treenaajia riitti silti ihan loppukerroille asti. Syyskuussa saimme tähtivieraaksi Juho Parviaisen. Juho antoi jokaiselle minikiekot ja nimmarit sekä vinkkejä kiertäessään junnujen kanssa kierroksen Hiirosen frisbeegolfradalla.

Entäs vuosi 2017?

Seuraava vuosi toi tullessaan jo hieman haastavampia harjoituksia. Otimme yhtenä osa-alueena pelikirjatreenit. Siinä kävimme ensin heittämässä Hiirosessa 2-3 väylää ja valitsimme väylämallin joka oli tuottanut eniten hankaluuksia. Tämä väylämalli mitoitettiin nurmikentälle harjoitustötsillä ja treenasimme minkälaisella pelikirjatekniikalla se olisi helpoimmin pelattavissa.

Alligaattorisaari sai myös jatko-osan. Siinä harjoittelimme määrämittaisia heittoja köydellä kentän pintaan piirrettyyn saareen. Uutena tälle kaudelle tuli myös oman frisbeegolf-bägin esittely harjoituskertojen lopussa. Jokainen sai esitellä omat kiekot ja kuvailla minkälaisissa tilanteissa tai heitoissa käyttää niitä. Se auttoi myös muita omissa kiekkohankinnoissaan. Bägin esittelytuokio sai aikaan monesti hyvää keskustelua eri ratojen tiukkaakin tiukemmista heittotilanteista.

Erikoistilanneharjoituksissa treenattiin haastavia tuuliolosuhteita, hankalia heittoalustoja tai paikkoja. Niissä kokeiltiin erilaisia heittoja ja linjoja, jotka oli mahdollista toistaa onnistuneesti useammin kyseiseltä heittopaikalta. Monesti tämä harjoitus meni hieman rollerikisailuksi, koska nurmikenttä antoi tälle hyvät edellytykset. Radoilla näitä rollereita ei ihan hirveän useasti voi tehdä, joten hyvä niitäkin on treenata, kun siihen on mahdollisuus.

Mikko neuvoo ja Jemina kuuntelee ohjeita.

Mikko neuvoo ja Jemina kuuntelee ohjeita.

Mikä sai sinut innostumaan junnujen ohjaamisesta?

Olen käynyt pitämässä frisbeegolf-rasteja kouluilla ja eri liikuntatapahtumissa. Seuran viimevuotinen frisbeegolf-junnuklinikka loi tavallaan pohjan seuran omille junnutreeneille. Miksipäs ei myös frisbeegolfissa voisi pitää viikoittaisia harkkoja, kuten muissakin lajeissa?

Junnujen osalta treenaaminen tuo myös mielenkiintoisen haasteen sille, että noista treeneistä saadaan kannustavia, erilaisia, kiinnostavia ja ennen kaikkea hauskoja. Sain Suomen frisbeegolfkouluttajien ohjauskurssilta ja SFL:n junnuleirin kautta hyviä vinkkejä eri tyyppisiin treeneihin. Myös radoilta ja kisoista olen saanut hyviä ideoita, mitä osa-alueita kannattaa todellakin opettaa näille tuleville tähdille. Erityyppiset kenttäharjoitukset tekevät junnutreeneistä kiinnostavia ja innostavia.

Junnutreenit päättyivät kesällä 2016 kierrokseen Juhon kanssa.

Junnutreenit päättyivät kesällä 2016 kierrokseen Juhon kanssa.

Eri korkeuserojen tuottamia haasteita emme ole ainakaan vielä onnistuneet simuloimaan tasaisella maastolla. Toivottavasti tähän löytyy sopiva harjoituspaikka, jota voimme aina tiettyinä kertoina hyödyntää.

Monet puhuvat mielikuvaharjoittelusta. Meidän treeneissä se tarkoittaa sitä, että jos eräässä heittoharjoituksessa kiekko ei päädy narusta muodostettuun saareen, niin alligaattori syö kiekon. Onneksi käytössämme ovat olleet seuran kiekot, niin kaikki ovat voineet lähteä treeneistä hyvillä mielin.

Korin ympärillä on saari, jonne pitää osua. Jos kiekko jää saaren ulkopuolelle, krokotiilit syö sen.

Korin ympärillä on saari, jonne pitää osua. Jos kiekko jää saaren ulkopuolelle, alligaattorit syö sen.

Kiitos haastattelusta, Mikko. Tulevanakin kesänä seuramme järjestää junioritoimintaa. Lisätietoa harjoituksista tulee lähempänä kesää. Pysykäähän kuulolla! 

Ja siitä saimme, noh ei nyt hienon, mutta kuitenkin.... aasinsillan seuraavan viikon jäsenen esittelyyn. Ensi viikolla vuorossa on nimittäin Juska Keränen, joka kertoo meille omasta taustastaan lajin parissa.

 

29Jan/180

Viikon jäsen – Jenni Eskelinen

20160827_172331 - Copy

Tänään jututteluvuorossa on vuoden 2014 Euroopan mestari ja vuoden 2016 EM- pronssimitalisti, Jenni Eskelinen. Jenni tunnetaan myös armottoman kovana treenaajana, jonka voi nähdä Ouluhallissa pari-kolme kertaa viikossa talvisaikaan puttaamassa satoja putteja. Seuraavaksi selviää, millaista tietä Jenni on kulkenut harrastajasta lajimme huipuksi ja mitkä hänen tavoitteensa tulevalle kaudelle on.

Milloin aloitit frisbeegolfin ja miten löysit lajin pariin?

Vuosi oli 2009 kun sain synttärilahjaksi kolmen kiekon starttipaketin. En ollut sitä ennen kuullutkaan lajista ja ihmettelin, että mitä nämä ovat. Sittenpä suunta kohti Hiirosen frisbeegolfpyhättöä ja kokeilemaan tätä minulle uutta lajia. Tässä sitä sitten ollaan kohta 9 vuotta myöhemmin edelleen ihan in love lajiin! Täytyy kyllä tarkentaa, että ihan tuota koko 9 vuotta en ole aktiivipelaaja ollut. Pari ensimmäistä vuotta olin höntsäkiekkoilija, joka harrasti lajia kiertäen kierroksen tai pari, kolme viikonloppuisin. Ehkä joskus 2011-2012 aikoihin ei enää viikonloppukiekkoilut riittäneet vaan minut löysi frisbeegolfpyhätöstä aikalailla joka päivä. Ja nimenomaan Hiirosen DGP:stä, koska tuolloin en pitänyt Meri-Toppilan radasta ollenkaan. Syytä tähän en muista.

Hiironen oli Jennin ensimmäinen suosikkirata.

Hiironen oli Jennin ensimmäinen suosikkirata.

Nippelitietona muuten, että ensimmäinen bägini oli pieni sininen laukku, jonka lahjoitin myöhemmin Heikki Riekille hänen aloittaessaan lajia. Loppuvuonna 2012 tajusin, että tämä laji voisi vakavemminkin sopia mulle ja saattaisin olla tässä ihan hyväkin, jos alkaisin treenata hieman. Siitä treeni-innostus sitten lähti. Iso kiitos innokkuudelleni kuuluu Väyrysen Ernolle, johon tutustuin työn kautta noihin aikoihin. Erno näki mussa potentiaalia ja voisin sanoa, että ilman Ernoa en varmaankaan olisi alkuun niin aktiivisesti alkanut kisailla.

Millä sanoilla markkinoisit lajia ummikolle?

Helppo ja edullinen laji aloittaa ja harrastaa. Saa olla ulkona. Sopii kaiken ikäisille, kaiken tasoisille ja kaiken kokoisille. Hyvää perusliikuntaa. Tekninen laji, joka koukuttaa. Sosiaalinen laji, jossa harrastajat ovat yhtä suurta perhettä.Tällä hetkellä oma kaveripiirini koostuu ehkä 80% frisbeegolfaajista tai henkilöistä, joihin olen tutustunut lajin kautta.

Frisbeegolfin parhaita puolia on sosiaalisuus.

Frisbeegolfin parhaita puolia on sosiaalisuus.

Onko sinulla taustaa muissa urheilulajeissa? Harrastatko tai kilpailetko jossain muussa lajissa?

Olen koko pienen ikäni liikkunut ja harrastanut kaikenlaista. Mainitsemisen arvioisia voisivat olla jalkapallo, uinti ja yleisurheilu (pituushyppy ja pikamatkat). Uinnissa en ole koskaan kilpaillut. Kuntosali ja ryhmäliikunnat vahvasti mukana myös näin aikuisiällä. Olen ammatiltani liikunnanohjaaja, joten kaikenlainen liikuntaan liittyvä on lähellä sydäntä niin vapaa-ajalla kuin työssäkin.

Mitkä ovat heikkoutesi ja vahvuutesi frisbeegolfissa?

Lähdetään positiivisista asioista eli vahvuudet. Minulla alkaa olla aika paljon kokemusta kilpailemisesta enkä osaa enää niin jännittää tai stressata kilpailusuorituksia. Pidän tätä vahvuutena, sillä kaikki ylimääräinen kisajännitys tai kilpailusuorituksen stressaaminen vie energiaa ja keskittymistä itse tekemisestä. Toinen vahvuus on se, että olen realisti omasta tekemisestä. Tiedän mitä osaan ja tiedän mihin tällä hetkellä pystyn. Tiedän myös mitä en osaa ja mihin en kykene.

Jos kilpailussa ei jännitä, tulos voi olla vaikkapa tämä.

Jos kilpailussa ei jännitä, tulos voi olla vaikkapa Kärkkäinen Openin voitto.

Sitten heikkoudet vaikka eivät ne välttämättä negatiivisia asioita ole. Ne ovat kehitettäviä asioita. Yksi heikkous on se, että olen yksipuolinen heittäjä. Heitän ainoastaan nk. perusheittoja. En osaa upsittaa enkä heittää rollereita. Ehkä joskus opettelen kunnolla niidenkin perusidean. Heikkous voisi olla myös heittopituus, joka minulla on suhteellisen lyhyt. En kuitenkaan lähde sitä kategorioimaan vahvasti heikkoudeksi vaan kompensoin lyhyet heitot muulla osa-alueella esimerkiksi vahvalla lähipelillä.

Esittele kotiratasi meille.

Meri-Toppilan DGP. Kaunis merenrantarata, jossa ei Oulun sääolosuhteet jää keneltäkään tuntematta. Jos Meri-Toppilassa ei tuule, se on yleinen uutisen aihe. Meri-Toppilassa on järjestetty muokatulla lay-outilla arvokisoja, EM-kisat ja SM-kisat.

Harmillisesti Meri-Toppilan lay-outtia jouduttiin viime kesänä muokkaamaan Oulun kaupungin rakennushankkeen vuoksi. Muokkaus ei ollut radan miellyttävyydelle eduksi. Toivottavasti rakennushankkeen päätyttyä tulevaisuudessa saadaan koko Meri-Toppilan alue taas kunnolla frisbeegolfin käyttöön ja vanhat väylät takaisin.

Välissä radalla tehdään kunnossapitoa, kuten tässä, ennen vuoden 2016 EM-kisoja.

Välissä radoilla tehdään kunnossapitoa, kuten tässä Meri-Toppilassa EM-kisojen alla.

Kuinka paljon harjoittelet viikkotasolla, ja millaisia harjoituksia teet?

Kun kisakausi päättyy syyskuun paikkeilla pidän loppuvuoden lajista pientä taukoa. Lumen tuloon asti käyn heittämässä viikkokisoja ja satunnaisesti höntsäkierroksia kaveriporukalla. Talvikiekkoilu ei ole koskaan ollut minun mieleen. Harrastan muuta liikuntaa toki ja pidän omasta fyysisestä kunnosta huolta.

Tammi-huhtikuu on aktiivista treeniaikaa. Lajitreenit toteutan Ouluhallin vuoroilla 3x viikossa. Riippuen siitä kuinka iso alue Ouluhallissa on käytössä, treenaan draivia tai lähipeliä. Mikäli minulla on kaudelle uusia kiekkoja, lähden draiveissa alkuun tutustumaan uusiin kiekkoihin - millainen lentorata ja muut ominaisuudet. Lisäksi syksyn pienen tauottelun jälkeen totuttelen kroppaa taas heittoon. Ouluhallin draivitreenit koostuvat edelliskauden epäkohtien poistamisesta. Voi olla, että ongelmia esimerkiksi ollut piikkihysseissä tai antsakulmassa tai 70m suorissa heitoissa. Mitä ikinä ne ovatkaan, niitä lähden sitten treenailemaan. Lisäksi vahvistan ja kehitän eri heittoja ja haen varmuutta heittoihin. Kämmenheitto on ollut useamman talven To do-listalla. En ole ottanut kämmenen treenaamisesta stressiä. Se kulkee mukana ja kehittyy omaan tahtiin. Treenaamisessa liika on liikaa ja tässä tarkoita sitä, että jos on monta asiaa mitä _pitäisi_ treenata, niin muistaa treenata niitä pätkissä. Kaikkea ei voi heti ja yhtäaikaa saada vaan keskittyy aina yhteen (tai kahteen) asiaan per treenikerta/treenijakso. Putti on joka tapauksessa sellainen osa-alue, että sitä pitää treenata mahdollisimman paljon. Joka treeneissä haluan putata 300-500 puttia ja siitä pidän kiinni. Voi sanoa, että se putti kun on kuitenkin se pelin tärkein heitto ja jos puttipeli ei toimi, niin näkyy se heti tuloksessa. Tammi-huhtikuu on myös aktiivista oman fyysisen kunnon nostoa. Tätä 3-4x viikossa.

Jenni on yksi ahkerimmista treenaajista Ouluhallissa.

Jenni on yksi ahkerimmista treenaajista Ouluhallissa.

Touko-syyskuu on yleensä kisakautta. Treenaaminen kisakaudella painottuu iltoihin. Kun lumet sulaa ja pääsee kiinteille radoille treenaamaan pyrin treenaamaan väyliä. Millaisia heittoja eri väylillä voisi heittää. Saatan pelata vaikka Meri-Toppilan kakkosväylän jollain tietyllä tavalla (esim. pitää heittää puskan päältä tai kiertää valotolppa vasemmalta). Harvemmin kisakaudella treenatessa kokonaisia tuloskierroksia kierran Oulun radoilla. En välttämättä kierrä edes koko kierrosta. Puttaamista sitten kotipihalla innostuksen mukaan. Useampana kesänä tarkoitus on ollut putata joka ilta 100-200 puttia. Kisakaudella oman fyysisen kunnon treenaaminen jää kisailemisen ja pelaamisen varjoon. Lähinnä kehonhuoltoa. Kevyttä salitreeniä mahdollisuuksien ja jaksamisen mukaan.

Pikkufanille nimmarit kiekkoon EM-kisoissa 2016.

Pikkufanille nimmarit kiekkoon EM-kisoissa 2016. Nähdäänkö Jenni tämän vuoden EM-kisoissa?

Oletko asettanut tavoitteita tulevalle kaudelle?

Kausi 2017 jäi vajaaksi perheenlisäyksen vuoksi. Isoja kisoja jäi pelaamatta ja voi mahoton, mikä nälkä jäi. Kaudelle 2018 yksi isoimmista tavoitteista on saada maajoukkuepaikka ja päästä edustamaan Suomea EM-kisoihin Kroatiaan. Myös SM-kisat ovat tavoite ja pelata siellä kärkikahinoissa. Yleinen tavoite on pelata järkevä, ehjä ja nousujohteinen kausi.

Mitä saavutustasi lajin parissa arvostat eniten?

Kilpapelaajana tottakai EM-mitalit on ehdottomasti ykkösenä.

Seuran järjestämä vastaanotto tuoreelle EM-kultamitalistille lentokentällä 2014.

Seuran järjestämä vastaanotto tuoreelle EM-kultamitalistille lentokentällä 2014.

Mitä tekisit, jos sinulla olisi aikaa ja rahaa rajattomasti?

Rakennuttaisin talon, hommaisin autot, kesäasunnot, joku vara-asunto ja mitä näitä nyt on... Mutta kysymyksen oli varmastikin tarkoitus liittyä frisbeegolfiin? Ei olisi huono vaihtoehto asua talvet kesäisemmässä maassa ja kesät Suomessa. Ja vois mulla silti olla ne talot ja autot ja kesäasunnot ja vara-asunnot jne... 😀

Kiitoksia vastauksista, Jenni, ja oikein paljon tsemppiä tulevalle kisakaudelle. Toivottavasti pääsemme tälläkin kertaa jännittämään puolestasi EM-kisoissa. 

Ensi viikolla tutustutaan Mikko Pulliin, jonka vastuulla on aiempina vuosina ollut seuramme junioritoiminta, josta saadaan kuulla lisää.

Tulevana kesänä Jenni nähdään ainakin Pikkaralassa pelattavassa pro-tourin osakilpailussa.

Tulevana kesänä Jenni nähdään ainakin Pikkaralassa pelattavassa pro-tourin osakilpailussa.

26Jan/180

Maistiaiset hallivuorolta

Oletko miettinyt, miltä Ouluhallissa näyttää, ja mitä talviharjoitteluvuorolla voi tehdä? Tässä Mikko Tolosen kuvaama pieni maistiaispala siitä.

25Jan/180

Umpihankifrisbeegolfin MM-kisaennakko – yksilökisa

Ukkohallassa ratkotaan sunnuntaina Umpihankifrisbeegolfin maailmanmestaruus kahdessa eri luokassa: MeAmmattilaiset (avoin) sekä EiVieläAmmattilaiset (amatöörit). Kisoihin matkaa lukuisia ofsilaisia kamppailemaan mitaleista. Tässä jutussa kuulemme osan meidän pelaajiemme kommentteja ja fiiliksiä ennen kisoja.

EiVieläAmmattilaiset on selkeästi suosituin luokka, kirjoittamisen hetkellä torstaina, siihen on ilmoittautunut 29 pelaajaa. Tuloslistaa katsoessa Ofsia edustavat peräti seitsemän osallistujaa, eli Riku Annola, Niko Hiltunen, Pasi Kerkkänen, Marko Mustonen, Eero Soronen, Ari-Pekka Turpeinen ja Kalle Vanhapelto. Hallituksen jäsen Lasse Launimaa on lisäksi antanut ymmärtää, että myös Teemu Sipola aikoo liittyä seuraan, jahka tuo SuomiSport saadaan toimimaan… Eli Ofsilaisia olisikin kahdeksan.

MeAmmattilaiset-luokka on hieman pienempi, listoilla on tällä hetkellä vain kahdeksan pelaajaa, joista tosin seitsemän edustavat Ofsia. Mitalimahdollisuudet ovat suorastaan huikean hyvät! Pelaajamme tässä luokassa ovat Jari Härö, Jouni Huhtamäki, Matti Kanervo, Mikko Kanervo, Jukka Kälkäjä, Lasse Launimaa sekä Ilkka ”Illi” Silkamo.

Osallistujaluettelo näyttää tältä.

Osallistujaluettelo näyttää tältä.

Tiukka kisa on varmasti tulossa molemmissa luokissa, ja kuten kisojen TD Mika Hyvönen toteaa ”Sunnuntaina heitetään jo astetta totisempana kuin joukkuekisassa, koska jokainen haluaa olla maailmanmestari umpifribassa. Yksilökisa on tullut myös erittäin suosituksi ja uskon, että yksilötuloksen tekeminen kiinnostaa. Tänä vuonna mukana on heittäjä myös Tanskaa edustamassa.”

Millä fiiliksillä Ofsilaiset ovat lähdössä Ukkohallaan? Kysyimme muutamien pelaajien kuulumisia näin kisojen alla:

- Ensikertalaisena lähden kisoihin ja odotan mukavaa sekä tietysti rentoa kisaa. Haastavinta taitaa koko viikonlopussa olla se, että saa itsensä ylös 07.00. Perjantaina aamupäivällä lähetään ja tarkoituksena on käydä tutustumassa rataan ennen kisoja, sanoo Ari-Pekka Turpeinen, joka on osoittanut erinomaista tuloskuntoa viime kauden lopulla sekä etenkin tänä vuonna. Ari-Pekka voitti Winter Gamesin avauskisan Challenger-luokan ja Amatööri-luokan viime lauantain Pikkaralan liigassa, eli hän pärjää lumella – kenties jopa umpihangessa – hyvin.

Pikkaralassa on päässyt treenaamaan lähes umpihangessa. Kuva Jari Härön treeneistä.

Pikkaralassa on päässyt treenaamaan lähes umpihangessa. Kuva Jari Härön treeneistä.

- Hyvillä fiiliksillä viikonloppua ja skaboja odotellaan. Joku taisi eilen pimeässä mainostaa, että Ilon kautta! [Matti taitaa tässä viitata Illin kommenttiin ennen tiistain ledikisoja, jossa hän haastoi kaikkia olemaan haukkumatta omia heittoja ja vetämään kisat läpi positiivisina. Toim. huom.] Isommalti ei ole tavoitteita, heitteleminen on jäänyt viimeisinä parina kuukautena todella vähälle. Puolenkymmentä kierrosta ledeilyä, neljä sisäsarjan ultimate-ottelua Etelä-Suomessa ja parit ultimatetreenit. Kovasti ihmettelen jos pääsen haastamaan kärkikastin näillä eväillä. Tavoitteena kuitenkin ehjä ja rohkea kierros, jolla pestään muut kisaajat, Matti Kanervo kertoo tavoitteistaan.

Joukkuekisassa voittoa Team Alaraudan kanssa tavoittelevalla Niko Hiltusella on vaatimattomammat tavoitteet yksilökisaan: ”siinä kymmenen parhaan joukkoon pääsy riittää”, hän toteaa.

- Lauantain Pikkaralan kisa oli omalla kohdallani suuntaa antavaa kokeilua heittokunnosta. Hyvältä tuntuu, kun heitin oman ennätyksen -18. Tästä on hyvä lähteä kohti MM-kisoja. Henkilökohtaisessa kisassa anoin siirtoa ammattisarjaan ja minut nostettiin nyt sinne. Kahdesti olen aiemmin osallistunut kisoihin, ja voittanut molemmilla kerroilla oman sarjani, joten pidin oikeana lähteä haastamaan ammattisarjaan kovia "junioreita".  Kyllähän tämmöinen papparainen joutuu antamaan parastaan, jotta voisi edes vähän laittaa hanttiin junioreille, tänä vuonna 49 vuotta täyttävä Jukka Kälkäjä toteaa.

- Omaa MM-kisafiilistä saa vielä vähän rakennella, kun en ole ehtinyt oikein siirtämään ajatuksia sinne asti. Onneksi tässä on monta päivää aikaa, ja kemiläisen syntyperän tuoma rajaton itseluottamus auttaa/pahentaa asiaa huomattavasti. Radasta ei ole tihkunut paljoa tietoa vielä, mutta kuuluisan siltaväylän mukanaolosta on kuultu huhuja. Olen pähkinyt sen väylän pelikirjaa vuoden 2016 kisoista asti heitettyäni siihen yksilökisan alkajaisiksi kymmenen heittoa. Uskon, että uusi strategiani vähentää heittoja tuosta huomattavasti, Lasse Launimaa toteaa.

Kuten jo toissa päivänä kuulimme, siltaväylä ei valitettavasti (?) ole tänä vuonna mukana. Mutta kenties Mika on keksinyt jonkin hyvän korvikkeen sille väylälle? Perjantaina se selviää!

Lasse Launimaa treenasi keskiviikkoiltana puttia kuntoon viikonloppua varten.

Lasse Launimaa treenasi keskiviikkoiltana puttia kuntoon viikonloppua varten.

- Yksilökisassa tavoitteena on ettei sijaksi muodostuisi viimeinen sija  Tähän mennessä ei ole ollut kisoissa sellaista kierrosta johon olisi kaikin puolin ollut tyytyväinen. Ehkäpä sen aika on nyt? Fiilis on kuitenkin hyvä ja onhan kisoja odoteltukin jo reilu puoli vuotta. Whatsapp on joukkueen kesken pimputtanut melko kiivaasti, tuore Ofsilainen Pasi Kerkkänen toteaa.

Jouni Huhtamäkikin on samoilla linjoilla:

- Katellaan nyt, kunhan roiskitaan ja pidetään hauskaa. Kerrankin itse kisa on toisarvoinen, hän sanoo.

Millaisia tulosveikkauksia meidän ofsilaisilla pelaajilla on?

- EiVieläAmmattilaisten-luokka on vaikeampi veikata. Turpeinen on paras Ofsilainen, mahdollisuus hyvällä pelillä kolmen joukkoon. Ammattilaisissa neljän kärki on OFS:n pelaajia. Kisan voittaa Huhtamäki tai Kälkäjä. Jos pitäisi veikata, niin järjestys on Huhtamäki, Kälkäjä, Silkamo, Häro, Toni Salminen kertoo omista veikkauksistaan.

- Sunnuntain yksilökisa on ihan arpapeliä, vire ja kunto ratkaisevat. Joukkuekisassa ofsilaiset juhlivat ja yksilökisassa viedään koko potti. Marko voittaa lisäksi oman sarjansa, Jouni veikkaa.

Marko Mustonen ei suostu ottamaan ennakkosuosikin paineita vaan toteaa lakonisesti kysyttäessä kommenttia: ”Olen omassa sarjassani viimeinen, saa käyttää.” Noh, saa nähdä miten käy, joudumme odottamaan sunnuntaihin asti ennen kuin Markon ja muiden pelaajien tulokset selviää.

Marko on pitänyt huolta lihaskunnostaan, jotta olisi kunnossa MM-kisoissa.

Marko on pitänyt huolta lihaskunnostaan, jotta olisi kunnossa MM-kisoissa.

 

Jari Häröllä on top-3 selvillä: ”Härö, Silkamo, Huhtamäki. Järjestys on vielä muutamaa puttia vailla”.

Jouni on hieman samoilla linjoilla ja listaa näiden pelaajien keskinäiset vahvuudet: ”Ränniväylillä Härö on vahvoilla, jos on oikealle kaartavaa väylää, ne ovat Illin vahvuuksia. Pitkät vasemmalle ovat Härön vahvuusaluetta ja matalassa metsässä minä olen vahvoilla.”  Jari ei ihan allekirjoita tuota Jounin vahvuustulkintaa, vaan toteaa, että pitkillä vasemmilla kaartuvilla kaikki kolme ovat yhtä vahvoilla.

- Pidän täysin mahdollisena että OFS voisi ottaa kolmoisvoiton henkilökohtaisessa kisassa MeAmmattilaisissa. Veikkaukseni on 1. Härö 2. Illi 3. Jouni, Jukka sanoo.

- Jukkahan tuolla on melkein dominoinut Pikkaralassa. Ja pärjännytkin, jos Jounilla on ollut heikompi päivä. Härski taas tulee Puren kanssa olemaan ennakkosuosikki, kun siellä on niitä tarkkoja Pure-väyliä. Mä yritän turvata poikien selustaa, Ilkka Silkamo toteaa vaatimattomasti.

Kiitoksia kaikille kommenttinsa antaneille pelaajille, ja ei muuta kuin tsemppiä kisoihin. Me täällä kotikatsomoissa pidämme peukkuja teidän kaikkien Ofsilaisten puolestanne ja seuraamme tuloksia netissä. Laittakaahan myös kuulumisia ja kuvatunnelmia tulemaan meidän muiden iloksi!

23Jan/180

Umpihankifrisbeegolfin MM-kisaennakko – joukkuekisa

Umpihankifrisbeegolfin maailmanmestaruuskisat pelataan tulevana viikonloppuna Ukkohallassa. Kisat on järjestetty vuosittain jo vuodesta 2015. MM-kisoissa kilpaillaan yksilökisan lisäksi myös joukkuekisassa, ja osallistujalistaa katsoessa huomaa, että paikalle on matkaamassa monia Oulun frisbeeseuraa edustavia pelaajia. Tällä viikolla julkaistaan pienimuotoinen juttusarja, jossa kuulemme pelaajien ajatuksia ja tuntemuksia näin kisa-alusviikolla.

Mutta mitkä ovat umpihankifriban MM-kisat? Annetaan kisan TD Mika Hyvösen kertoa asiasta lisää:

– Umpihankifrisbeegolf MM kisat kehiteltiin vastapainoksi kesän astetta vakavimmille kilpailuille. Tärkeänä osana tapahtumaa on viettää hauska viikonloppu yhteisen harrastuksen saattelemana.  Tapahtuma alkaa jo perjantaina puttiliigalla, jossa kilpaillaan pareittain puttimestaruudesta. Parit heittävät vastaparin koriin pisteistä ja eniten pisteitä saanut pari pääsee jatkoon.

Voisitko kertoa meille enemmän joukkuekisasta?

– Lauantaiaamu alkaa varhain kisapalaverilla ja joukkueiden pitäisi olla heittämässä jo klo 9 aikaan. Ryhmät valitsevat heittojärjestyksen lähtiessään, ja sitä noudatetaan finaalikierrokseen asti. Finaalikierrokselle heittojärjestystä voi vaihtaa, jos tarvetta on.

– Olosuhteet varsinkin tänä vuonna ovat kovat, siltä Ukkohalla mahtaa olla yksi Suomen lumisimmista paikoista tällä hetkellä, joten uskon että kiertäminen käy urheilusta.

Kiitoksia esittelystä! Olisiko sinulla vielä jotain kerrottavaa kisoista?

– Kyllä! Tapahtumaan mahtuu vielä ryhmäkilpailun osalta mukaan ainakin 5 joukkuetta. Joten jos joku teistä lukijoista haluaa mukaan, niin ilmoittautuminen minulle osoitteeseen hyvonen.spartak(at)gmail.com.

No niin, ei muuta kuin mukaan kisoihin, jos viikonlopun suunnitelmat ovat vielä auki!

Mukaan mahtuu vielä!

Mukaan mahtuu vielä!

Kisassa pelataan siis puttiliiga perjantaina, joukkuekisa lauantaina ja yksilökisa sunnuntaina. Ratakartta on vielä mysteeri, sillä se julkaistaan vasta perjantaina. Varmaa tässä vaiheessa on vain se, että paljon puhuttanut ja mainetta niittänyt ”siltaväylä” ei tule olemaan mukana, sillä jäälle ei voi mennä.  Tällä hetkellä joukkueissa voidaan siis ainoastaan spekuloida tulevasta layoutista, ja sitä takuulla tehdään!

Tässä jutussa käsitellään seuraavaksi yllä mainittu lauantainen joukkuekisa. Joukkuekisa pelataan kahdessa luokassa, avoin (eli MeAmmattilaiset) ja amatöörit (EiVieläAmmattilaiset), ja pelimuotona on alternate shot, eli pelaajat heittävät vuoron perään.

Ofsilaista edustusta löytyy paristakin joukkueesta avoimesta luokasta. Kuunnellaan ensiksi, mitä PapatPirkkojenPerässä -nimisellä joukkueella on sanottavana. Tässä joukkueessa pelaa omien sanojensa mukaan ”kolme aikuista ja yksi juniori”. Ilmeisesti 41-vuoden ikä lasketaan nykyään junioriksi… Joukkuejäsenet ovat aikuiset Marko Mustonen, Ilkka Silkamo, Jouni Huhtamäki sekä ”juniori” Jari Härö.

Kertokaahan, millä fiiliksillä lähdette hakemaan mitaleita ja menestystä MM-kisoista? Onko korkeanpaikan leirit jo suoritettu?

– Rata on outo, mutta hemmetisti ollaan lumella kuitenkin heitetty. Tiimissä on melko hyvän puttipelin lisäksi mallikas kattaus heittorepertuaaria: on forea, upsia, pitkää bäkkäriä ja suoraa, tarkkaa putteriheittoa, Jouni Huhtamäki kertoo.

Monipuolisesta heittovalikoimasta on varmasti hyötyä Ukkohallan maisemissa. | Kuva: Mika Hyvönen

Monipuolisesta heittovalikoimasta on varmasti hyötyä Ukkohallan maisemissa. | Kuva: Mika Hyvönen

Kuulostaa siltä, että luottoa oman joukkueen tekemiseen on.

– Siinä mielessä odottavat fiilikset, sillä meillä on mahdollisuus viedä koko paska, Jouni toteaa.

Eli mitali on tulossa?

– Kyllä, joukkuekisassa ofsilaiset juhlivat ja yksilökisassa viedään lisäksi koko potti, Jouni jatkaa.

Kovat on lupaukset. Entäpä miten tähän vastaa toisen ofsilais-joukkueen edustajat samassa luokassa? Joukkueen nimi on AnnukanPakottajat, ja sieltä löytyvät Lasse Launimaa, Mikko ja Matti Kanervo sekä (ei-vielä-ofsilainen) Teemu Sipola.

Lasse Launimaa, millä fiiliksellä kohti Ukkohallaa?

– Hyvillä fiiliksillä! Meillähän on vuodelta 2016 plakkarissa amatöörisarjan mitali, joka jäi harmittavasti hopeiseksi sudaritappion jälkeen. Päätettiin nyt nostaa panoksia ja höökittiin ammattilaissarjaan, Lasse kertoo.

– Lasselta tulikin jo hyvä vastaus. Tulostavoitteita ei olla vielä pistetty, mutta totta kai lähetään hopeaa kiillottamaan kullan väriseksi, Mikko Kanervo toteaa.

– Toki siellä on sen verran kovatasoista porukkaa, että ei auta kun pistää vain omaa parasta peliin, ja jos vain ollaan tyytyväisiä omaan suoritukseen, niin ollaan suoriuduttu tarpeeksi hyvin. Sen jälkeen voidaan vain katsoa onko jotkut pirkottanut kaikki väylät (mikä on ihan mahdollista osalle porukasta) tai muuten pelannut unelmapeliä, Mikko jatkaa.

Onko pelikirja jo selvä?

– Lähdemme paikalle jo perjantaina, jolloin laitetaan ledeillä pelikirja valmiiksi. Varma on vain se, että olemme jo parisen vuotta suunnitelleet, miten pelataan seuraavalla kertaa kuuluisa siltaväylä. Ei varmaan mikään yksittäinen väylä ole meidän porukassa puhuttanut niin paljoa kuin se, mutta nyt vähennetään urakalla heittojen määrää sillä väylällä ottamalla bogi korttiin. Tai sitten sitä väylää ei tule, ja ollaan suotta parisen vuotta mietitty sen perään…, Mikko pohtii.

Niin, ikävä tosiaan tuottaa pettymystä – mutta olette parisen vuotta pohtineet kyseistä väylää turhaan. Ehkä pääsette käyttämään taktiikkaanne jollakin toisella väylällä.

Legendaarista siltaväylää ei tämän vuoden kisassa nähdä. | Kuva: Mika Hyvönen

Legendaarista siltaväylää ei tämän vuoden kisassa nähdä. | Kuva: Mika Hyvönen

Oletteko asettaneet tulostavoitteita?

– Kunhan nyt hauskaa lähetään pitämään ja poistutaan vielä kavereina mitalit kaulassa, niin reissu on onnistunut, Mikko toteaa lopuksi.

Tuon tavoitteen luulisi täyttyvän, sillä avoimen luokan joukkuekisassa on (toistaiseksi) vain kolme joukkuetta mukana… Eli aivan hyvät on teidän mahdollisuudet uusia viimevuotinen hopea, tai jopa kirkastaa sitä.

Myös amatööriluokasta, eli EiVieläAmmattilaisista, löytyy joukkueita, joissa on vahva ofsilainen edustus. Yksi isompi kööri on itsensä ”12 apinaksi” nimittelevä joukko pelaajia.

Toni Salminen, voisitko esitellä nämä ”apinat” meille?

– Koko jengi on siis 12 apinaa, josta muodostuu 3 x Hc/Dg. Joukkue 1:ssä pelaavat Toni SalminenPasi KerkkänenJukka KälkäjäAntti Rimpiläinen, kaikki ofsilaisia. Joukkue 2:ssa pelaavat vähän vanhemmat ofsilaiset Eero Soronen, Alpo Raappana sekä tuoreet ofsilaiset Kalle Vanhatalo ja Sami Säkkinen. Joukkue 3:sessa pelaavat Markus Havana, Teppo Manninen, Tero Pesonen ja Mika Nurkkala, joista kukaan ei ainakaan vielä edusta Oulun frisbeeseuraa, Toni kertoo joukkueista.

Aivan, kiitoksia selvennyksestä.

Nyt onkin sitten aika kuunnella näiden joukkueiden edustajia heidän ajatuksistaan kisojen alla. Ensimmäisenä vastausvuoron saa viime vuoden amatööriluokan maailmanmestari Jukka Kälkäjä.

Millä fiiliksillä kohti kisoja?

– Hyvät fiilikset minulla uudessa porukassa. Uskoisin meidän ryhmältä löytyvän varsin rentoa tekemistä, joten joukkuekisassa tavoite päästä finaalikierrokselle mukaan ei ole mahdotonta. Minun mielestä hyvänä päivänä voimme jopa tavoitella omassa sarjassamme podium-paikkaa. Tavoitteet pitää olla korkealla, jotta pettymys on suuri, jos ei menestytä! Eli "pettymysten kautta voittoon", Jukka Kälkäjä kertoo.

Keskellä viime vuoden maailmanmestari Jukka Kälkäjä. | Kuva: Mika Hyvönen,

Keskellä viime vuoden maailmanmestari Jukka Kälkäjä. | Kuva: Mika Hyvönen

Toni, millä mielin sinä olet lähdössä Ukkohallaan?

– Fiilikset aivan huipussaan. Jo puolivuotta sitten päätettiin, että lähdetään kisoihin kolmella joukkueella, yhteensä 12 pelaajalla. On ollut pitkä aika odottaa kisoihin pääsyä. Nyt tulee kolmannet kisat, ja itse olen treenannut paljon, osa joukkueesta kenties vähän vähemmän, Toni kertoo.

Joko teidän joukkueenne pelikirja on tiedossa? Hankalaahan se tietysti on tehdä tarkkaa suunnitelmaa, kun ratakarttaa ei vielä ole julkaistu, mutta jotain teillä varmasti on tiedossa?

– Mielenkiinnolla odotan, että layout julkaistaan. Todennäköisesti ainakin kaksi väylää on tuttuja. "Siltaväylä" on se väylä jolla eroa tehdään. Siinä on otettu isoja lukuja edellisinä vuosina, kaikkea 2-16 heiton väliin, vaikka väylä on vain noin 60m pitkä. Taktiikkaa on vaikea suunnitella, koska joukkueessa on neljä pelaajaa ja heitetään vuorotellen. Kaikilla joukkueen pelaajilla on vahvuutensa, Toni sanoo.

Kuten jo aiemmin kuulimme, tuota siltaväylääväylää ei valitettavasti tänä vuonna pelata. Vaan eiköhän sieltä löydy muita väyliä, joilla eroa syntyy.

Tiimillänne on varmasti jokin tavoite?

– Tavoite on pääsy toiselle kierrokselle. Ja pakkohan sinne on päästä kun joukkueessa on Jukka "The Mestari" Kälkäjä, lisäksi Pasi "Könsikäs" Kerkkänen, Parta-Antti Rimpiläinen ja minä, Toni toteaa luottavaisin mielin.

Kieltämättä, kova joukkue!

Joukkueessa on siis yhtenä pelaajana tuore ofsilainen, aiemmin Espoon Puskasotureita edustanut Pasi Kerkkänen.  

Pasi, millä fiiliksillä sinä olet lähdössä Ukkohallaan?

– Hienoa on päästä kisaamaan joukkuekisaa hienojen uusien kavereiden kanssa, joihin olen tutustunut friban merkeissä. Meidän ykköstähteen Kälkäjän Jukkaan tutustuin jo viime vuoden kisoissa. Muihin veljeksiin olen tutustunut menneen vuoden aikana, ja hyvin ovat ottaneet ulkopaikkakuntalaisen mukaan remmiin. Tässä tuntee itsensä jo ryhmään kuuluvaksi. Joukkuekisassa meillä on kaikki mahdollisuudet ihan mihin vain, ja sen suhteen odotukset ovat korkealla ennen kisaa, Pasi kertoo.

Frisbeegolf siis yhdistää?

– Hienoa on havaita, että lajin kautta on tutustunut hienoihin ja mukaviin heittäjiin, joka on helpottanut kotiutumista Oulussa fribailuun. Eikä tarvinnut monta kertaa miettiä osallistumista kisoihin yhtenä joukkueenjäsenenä, kun mukaan kutsuttiin. Tietysti osallistumisessa umpihankikisoihin on isona osana myös kisojen ulkopuolinen ajanvietto yhdessä koko seurueen kesken. Sehän on näissä reissuissa yhtä tärkeää kuin kisaan osallistuminen, Pasi toteaa lopuksi.

Tänä vuonna lunta on enemmän, ja jäätä vähemmän. Eli järvellä ei tänä vuonna pelata. | Kuva: Mika Hyvönen

Tänä vuonna lunta on enemmän ja jäätä vähemmän. Eli järvellä ei tänä vuonna pelata. | Kuva: Mika Hyvönen

Annetaan vielä joukkueen viimeisen edustajan kertoa fiiliksistään.

– Todella positiivisilla fiiliksillä lähdetään kisaan. Onhan näitä kisoja taas vuosi odotettu, ja nyt kun puolisen vuotta ollaan tiedetty mukaan lähtevä seurue, niin odotukset kisasta ja mahtavasta viikonlopusta yleensä ovat vain kasvaneet. Tulostavoitteet etenkin oman joukkueen kohdalla ovat päästä vähintäänkin finaalikierrokselle. Vaan olisihan se mahtavaa, jos kaikki meidän seurueen kolme joukkuetta sinne yltäisi, Antti Rimpiläinen kertoo omista tuntemuksistaan kisojen kynnyksellä.

Tässä oli Hc/DG 1:sen ajatuksia, entäpä mitä sanoo Hc/DG 2:sen edustaja?

– Hyvillä mielin olen lähdössä kisoihin, joukossa vaikuttaa kaikki olevan mukavia ja samanhenkisiä pelaajia. Ensimmäistä kertaa lähdössä tämän tapaisiin kisoihin, joten tavoite olisi että pystyisin heittämään omalla tasollani. Silloin olisin tyytyväinen tuloksesta riippumatta, pilke silmäkulmassa etiäppäin. Mitä nyt 12 apinaan tulee, niin innolla odotan heihin tutustumista. Varmaan puolet heistä on sellaisia, joita en tunne, mutta ihan varmaa on, ettei tylsää tule reissulla, Eero Soronen sanoo.

Eiköhän luvassa ole mukava reissu hyvässä seurassa, sitä emme epäile hetkeäkään. Eli ei muuta kuin tsemppiä ja menestystä kaikille apinoille!

Amatööriluokasta löytyy myös Team Alarauta, jonka jäsenet ovat ofsia edustavat Niko Hiltunen, Ari-Pekka Turpeinen, Riku Annola sekä BSC:n Kimmo Pajuluoma ja tanskalainen vahvistus Peder Klink.

Millä fiiliksellä te olette lähdössä kisoihin?

– Ihan hyvillä fiiliksillä, pittäähän se käydä kattomassa minkälaiset kisat ne nuo on, Riku Annola sanoo. Tavoitteena on lähteä pitämään hauskaa, ja katsomaan, mihin rahkeet riittää, hän jatkaa.

Niko Hiltunen kertoo vähän toista tarinaa joukkuekisasta todeten, että ”tavoitteena on tietenkin voitto”.

Millainen reissu on luvassa, Niko?

– Varmasti mukava reissu tulee. Sinne on aika paljon tulossa heittäjiä Oulusta, hän toteaa lopuksi.

Ja niin tosiaan on, toivotamme kaikille meidän pelaajille tsemppiä kisoihin, niin joukkue- kuin yksilökisaan!

Loppuviikosta julkaistavasta jutussa paneudumme pelaajiemme ajatuksiin ennen yksilökisoja.

22Jan/180

Viikon jäsen – Eetu Vähäkuopus

Eetu VähäkuopusViikon jäsen on täällä taas!

Tällä viikolla esittelyssä on seuran nuori lupaus Eetu Vähäkuopus. Tänä vuonna 16 vuotta täyttävä Eetu on kilpaillut pari kautta ja edustanut Oulun frisbeeseuraa niin menetyksekkäästi, että hänet valittiin seuran vuoden junioriksi vuonna 2017.

 

Milloin aloitit frisbeegolfin ja miten löysit lajin pariin?

Aloitin frisbeegolfin vuonna 2014. Löysin lajin, kun olimme luokkaretkelle Vuokatissa ja siellä oli yhtenä aktiviteettina frisbeegolf. Ensin ajattelin lajin olevan tylsä. Muutaman kokeilukerran jälkeen ostinkin jo omat kiekot ja aloin heitellä lähes päivittäin.

Miksi juuri frisbeegolf? Mikä lajissa viehättää?

Lajissa viehättää monipuolisuus ja se, että voi oppia aina uutta. Myös kilpaileminen sekä isoissa, että pienemmissä kisoissa on kivaa.

Mukava kuulla, että kisoissa pelaaminen on kivaa. Sillä niinhän se on, että vain kilpailemalla voi oppia kilpailemaan - pitämään hermonsa kurissa ja onnistumaan myös tiukassa paikassa.

Eetu puttaamassa Toppilassa.

Eetu puttaamassa Toppilassa.

Mainittakoon tässä välissä kuriositeettinä, että Eetu pelasi kaudella 2017 kolmessa eri luokassa: Juniorit 18, MA3 sekä MPO. Avoimeen luokkaan hän osallistui Perämeri Openissa sijoittuen sijalle 52. Sija ei ehkä kuulosta kovin korkealta, mutta tuloslistaa selaamalla selviää, että taakse jäi useampi paikallinen konkari ja kovakätinen mies. Eli ei mikään hassumpi saavutus juniori-ikäiseltä.

Entäs harrastatko tai kilpailetko jossain muussa lajissa?

Harrastin salibandya 2-3 vuotta. Jossain vaiheessa huomasin, että frisbeegolf on kiinnostavampi laji kuin salibandy, ja päätin lopettaa sen ja keskittyä frisbeegolfiin.

Mitkä ovat heikkoutesi ja vahvuutesi frisbeegolfissa?

Vahvuuteni on puttaaminen ja rystyheitto, koska treenaan niitä eniten. Heikkouksia ovat kämmenheitto, rollerit ja upsit, joita tulevaisuudessa treenaan enemmän.

Holareita tulee! Eetu päätti fribakauden 2017 hienoon holariin Toppilassa.

Holareita tulee! Eetu päätti fribakauden 2017 hienoon holariin Toppilassa.

Mikä on lempikiekkosi, ja miksi?

Lempikiekkoni on C-line PD, joita löytyy bägistä kaksi kappaletta. PD on monipuolinen kiekko ja se sopii lähes kaikenlaisiin heittoihin.

Mikä on kotiratasi?

Kotiratani on Virpiniemi ja se on myös suosikkiratani. Virpiniemi on sopivan haastava ja siellä on tarpeeksi erilaisia väyliä. Virpiniemi sopii myös loistavasti omalle pelityylilleni ja siellä on makeasti korkeuseroja.

Viime kaudella otit ensimmäinen voittosi PDGA-kisasta, kun voitit Virpiniemi Openin. Onnittelut vielä kerran siitä. Oli varmasti makeaa voittaa kisa kotiradalla - ja kaiken lisäksi vain heiton erolla! Huhhuh, mikä trilleri.

Mitä tavoitteita sinulla on tulevalle kaudelle?

Tavoitteena on pitää kehityskaari samanlaisena mitä se on ollut tähänkin asti. Haluaisin kisailla paljon ja yrittää pärjätä paremmin, kuin aiempina vuosina.

21230845_1852851741399619_8122591762048966861_n

Katsotaanpa tulevaisuuteen, vaikkapa viiden vuoden päähän. Mitä luulet, kuuluuko frisbeegolf elämääsi myös silloin? 

Kyllä, toivon pelaavani viiden vuoden kuluttua yhtä aktiivisesti kuin nyt. Toivon myös pelavani viiden vuoden kuluttua SM- ja EM-tasolla.

Kiitoksia haastattelusta, Eetu. Toivomme parasta ja pidämme peukkuja sen puolesta, että haaveesi arvokisoista täyttyisi tulevaisuudessa. Treenaamalla aktiivisesti se ei mikään mahdottomuus ole, kokemusta ja lahjoja sinulla kuitenkin on!

Ensi viikolla pääsemme juttelemaan pelaajan kanssa, joka on jo kokenut lukuisat SM-kisat ja parit EM-kisat. Vuorossa on siis Jenni Eskelinen, joka kertoo omasta tiestään höntsäilijästä kilpapelaajaksi.

19Jan/180

Vuoden parhaat 2017 valittu

Suomen frisbeegolfliitto on valinnut vuoden parhaat, ja listalta löytyy muutama OFSilainen nimi!

Vuoden suoritukseksi valittiin DiscGolf Team Finland, eli maajoukkueemme, joka kävi Englannissa pelaamassa joukkuegolfin MM-kisoissa. Juho Parviainen oli osa tiimiä, jonka tuliaisena Colchesterista oli hopeinen mitali.

Juho Parviainen voitti MM-hopeaa. | Kuva: SFL

Juho Parviainen voitti DiscGolf Team Finlandin kanssa MM-hopeaa. | Kuva: SFL

Erikoismaininnoissa mainitaan SFL:n ensimmäinen valtakunnallinen juniorileiri, joka järjestettiin 2017 keväällä. Leirillä oli yli 30 nuorta osallistujaa ja ohjaajien joukosta löytyi pari OFSilaista, nimittäin Jenni Eskelinen sekä tietysti seuran pari viime vuotta seuramme junnutoiminnasta vastannutMikko Pulli.

Mikko Pulli vastasi viime kesän junnutreeneistä.

Mikko Pulli vastasi viime kesän junnutreeneistä.

Erikoismaininnan sai myös Kajsa Wickström, joka valittiin PDGA:n hallitukseen kesän vaaleissa. Järjestäytyessään hallitus valitsi hänet puheenjohtajakseen.

Koko lista vuoden parhaista löytyy liiton sivuilta.

Oulun frisbeeseura onnittelee vuoden parhaita ja erikoismainintoja keränneitä!